• Minifarmarointi,  Yleinen

    Kuinka minusta tul minifarmari?

    Kuinka minusta tul minifarmari? Se läks haaveesta, työskennellä elläimiin kanssa. Männä kouluun opiskelemmaan. Hakemmaan viimein tutkinto kuulluisalta omalta alalta. Jospa se ois tällä kertoo se miun oikii oma ala. Koulunpenkkii on tullu kulutettuu semmosissa koululoissa, joissa kävin lähinnä evästämässä ja kahtelemassa kellon lyöntitahtii. Tahi kahtelin ikkunasta ulos. Ulos vappauteen. Liekö se ollu orastava kolomenkympinkriisi tahi jonkun ylemmän johatus. Kuitennii piällä ol loputon ahistus. Mikä miusta tulloo isona? Saisinko mie nyt viimein, kolomenkympin tienoilla ihe piättee, ihe kuunnella ihteen. Kuunnella mitä miun syvän sannoo. Mikä minusta isona tullee ja tulisko miusta onnellinen? Tätä mie halusin. Halusin viskata kaikkiin muihen oletukset vimmatulla viskasulla vesakkoon. Ennee en jaksa. Ketäpä se paljjoo kiinnostelloo, jos…

  • Leivonta,  Makkee,  Yleinen

    Kesän ensmäinen mustikka maistuu mummolalta.

    Marja-aika on saapunut. Nyt on se hetki. Tätä mie oon oottana. Olen valamis ottammaan synninpiästön. Kerräämään marjat, ja ihteni. Siitä hetkestä alkaan kun korkeimman mättään ylimmäinen varpu pilkottaa lumen alta, alkaa ämmä ootella marja-aikaa. Korhoskasta ei mittää marjastajjaa ole kasvatettu. Kovasti kyllä yritettiin, raahattiin mehtään läpi kesän sankko käessä. Vaan siihen se jäi, uhkailu, lahjonta eikä kiristys täyttäny sankkoa, maattiin veljien kanssa kivellä ja kitistiin. Tylsää on, täällä ei oo telkkaria, tulispa karhu ja söis. Mummon kanssa oli ainoostaan mukava käydä marjassa, mummo antoi pienen kipan, se täyteen ja sitten tekemään mustikkapiirakkaa. Kippa täyttyi nopeammin kuin kymmenen litran sankko ja palakintona oli leipominen, mummon kanssa. Mummo joutu sairaalaan mustikkakauven alulla.…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Mitenkä Korhoskasta tuli erästelijä.

    Päätin 22-vuotiaana, jotta miusta tullee erästelijä. En tarkkoon muista mistä se ajatus tuli piähän. Ehkä seurailin instarammissa liikaa retkeilykuvia. Tahi jostahin tuli mieleen se tunne, kun ähisten ja hikistellen ranttaat tädin luona Norjassa tunturimäkkee ylös samalla, kun 80-vuotias täti ohittaa siut, mutta piäset kuitenni päälle ja henkität syvvään vuonomaisemaa. Tai sitten kaipasin elämään jottahhii uutta rojektia. Tojennäkösesti nämä kaikki, sillä muistampa sen talaven kun olin vanahassa työpaikassa maaloomassa kulissija ja mietiskelin jotta millä tästähhii työilimapiiristä ikkään kerkkii pallauttuu vaikka on kahen kuukauven loma. Ja jossain siinä kahvetunnin ja lounnaan välissä oli piätetty, jotta Karhunkierroksella sitä pallauttuu. Minnuu eijjoo erästelijäksi kasvatettu. Suatto olla varhaisena aikan semmosta yritystä, vuan kun laps pelkäsi…

  • Leivonta,  Suolanen,  Yleinen

    Keskellä kessee

    Emännät toivottaa oikkein heläkkee keskikesän juhloo eli juhannusta eli jussukkoo. Olemma varustautunneet juhlinttaan, kuten kunnon emännän kuulluu. Raivosiivvous jäi nyt tekemäti mut ruokakauppa tul tyhjennettyy. Lisäks olemma varmistanneet, jot joka kylälle riittääp yks emäntä. Näin ollen Korhoska roilottelloo Nurmeksessa ja Turuska missäs muuallakkaa ku Kesälahella. Eihä se sieltä mihkää lähe vaikka pois vietäskii. Minifarmillahhii heitettää rukkaset naullaan ja lapio lepotillaan. Kesä on kiire aikoo ja talavella nukuttaa, vai miten se män. Juhannusta männään vastaanottammaan vein iäreen. Siellä se hermo ja emä lepevää. Ei piäse puuhastellemmaan ja rapsutellemmaan joka nurkkoo. Ja sitten niitä taikoja tehhään. Taianomanen juhannusyö, itikoita härree enempi ku laki sallii ja punkki roikelehtaa pitkin lahetta. Ai että. Juhannusyönä…

  • Emäntätaijjot,  Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Aika kuusenkerkkiin

    Nuorena on vitsa viännettävä ja kerkkä kerättävä, ne sannoo. Elettään kuusenkerkkiin kerruun ja vastoloilla vihtomisen kulta-aikoo. Ensmäisenä mainittakkoon, jot kerkkiin kerruu ei kuulu oikkeukssiin, ei jokamiehhiin eikä jokanaissiin. Toisena mainittakkoon, jot kerkät on niitä pehmossii, vaaleenvihreitä kuusessa kasvavvii ihannuukssii. Kerkät on sitä ihmeruokoo, superfoodii, ne sannoo. Niihä tuo tunttuu oleva. Käyp puuron sekkaan, jukurttiin, ihan mihin tykkeet lätkii. Sanottaan, jot yskät ja muut kulukutauvit voip taltuttoo kuusenkerkkäsiirapilla. Miehä tästä jo innostuin mutta kun on kysseessä tämmönen veltonpuoleinen emä ja hellan eissä ei kehtois seisoskella enempee ku on pakko niin siihe se meinas tyssätä. Kunnes ahkera kuukkelointi kerto, jot kerkkätroppii voip tehä ikkunallakkii. Mitä. Tämähä jo vallan soppii. Resettikkii ol niin…

  • Emäntätaijjot

    Pettu

    Pettu. Onko se Suamen historian karvain maku, maistuu nälältä ja kurjuuvelta, pakkopulloo parhaimmillaan? Korhoskaa on jo pitkään kiehtona pettu, petun kerruu ja petun käyttö. Ja minkätähen sillä on vähänpä ikävän makune maine! Semmosta sanottiin, jotta puhtoon pettuleivän elikkä silkon syöjän tunsi hajusta, sillä silkon haju tarttui vaatteissiin ja ihhoon. Näläkä haissoo. Toissaalta kyllä ounastelen, jotta pettua on jokatappauksessa kerätty joka kevät yhessä jos teisessahhii torpassa ihan jo varmmuuven vuoksi eikä jo valammiina vatsat solomussa, sillä petunkerruu aika on lyhykäinen ja se aika on nyt. Luvimpa talavella juttua perinnetaijoista, jotka on hävviimässä. Enklannissa oli neulekinttaan teko luokiteltu uhanalaiseksi taijoksi. Herättipä miettimmeen, jotta petunkerruu se on yks niistä kotoperäsistä perinnetaijjoista, mikä kaippaisi…

  • Yleinen

    Nokkosves

    Nonnii emäimmeiset ja tietennii kuluman kollit. Keskikesän juhla kolokuttellee ovella ja on aika laittoo tukkapiät kunttoon. Lähettään hakemmaan kesätuulessa hulumuuvvoo tukkoo ja kuohkeeta kuontalloo. Mie luppoon, jot nämä raaka-ainneet löyttyy jokkaiselta varmasti hyvvinnii läheltä. Jos ei oman pihan lähheisyyestä niin ainakkii nuapurin pihalta tahi lenkkipolun varrelta. Näillä evväillä myö Korhoskan kanssa suatiin niin kevviit ja hehkiit tukkapiät jotta! Varotuksen sanana, kuukkelointi osotti, jot tällä reseptillä suattaa vaaletukkanen muuttuu vihriitukkaseks. Jot omalla vastuulla sit suap kokkeilla. ”Kesäaikkaan liittyy taikoo ja mystiikkoo” Nokkosveshuuhe Kesäaikkaan liittyy kaikenlaissii taikoloita ja mystiikkoo. Miussakkii ku on tämmöstä pienmuotosta povvoojan vikkoo niin miepä lurittelin nokkosesta tämmösen tukkapiän hienostautumisloitsun. Ohje on pitkä. Luve tarkkaan. ”Ykkönen, kakkonen.Kerree nokkonen.Ota lehtii…

  • Leivonta,  Lutteeton,  Makkee

    Voikukkakakku

    Hortoilu, kuka muu on innostuna! Villiyrttilöijen kerruu on selvästi nostana piättään taas lähivuosin ja sen on hyvä homma se, ennenaikkaan oli ihan normmoolia jotta luonnon kasvit kerttään sammaan malliin ruuvaksi niin kuin marjat ja sienetti. Sittenpä on tullunna mankot, mantariinit ja valmmiin sallaattisekotukset kauppoon ja kukkoon ennää mittee vuohenpitkiloit ja männynkäppyi oo viittinä särpimiksi kerreemään lähtiä. Eipä sillä jotta Korhoska itekkään olisi yrttössiin ekspertti, lapsen sitä ketunleippii ja kuusenkerkkiä maisteltiin hiekansyönnin lomassa. Horttoilluu on tullunna enempi harrastettua kylänpinnassa kuin kukkakeolla, Markkas-Pertti piti pimmeen viinan ja pikkusuolasen maisteluiltammii ja ämmä ei kenen tahhaan kyyvillä kottii lähe. Perinneruokkoon tutustuussa on villiruoka kuitenni alkana enempi kiinnostella, ennen tiijetty ja käytetty kaikki hyväksi. Lisäksi…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Puhistautuminen jatkukkoon

    ”Puukon pitää olla terävä, jos mielii nahan halkaista ja pahan veren porrauttaa pois”, sanoo kupparimummo Anni Hynynen Nilsiästä. Erityinen teho kuppausveitseen saadaan, jos veitsi valmistusvaiheessa karkaistaan aviottoman ensisynnyttäjän maidossa.” Puhistusta lähettiin hakemmaan saunasta mut sit tul tunne. Pittää piästä pintoo syvemmälle. Laskii paha ver pois ja antoo uuen veren tulla. Antoo nykyajan kotkotukssille kyyttii ja piästee verenperintö pinttaan. Hakkee tuntummoo sissäisseen emäimmeisseen, joka meissä kaikissa assuu. Kesän ensmäisinä päivinä myö Korhoskan kanssa suavuttiin kuppoojan pihhaan. Esittäyvyttiin, ketä ollaan, mistä tullaan ja mikä on vaiva. Sananvaihto käytiin ja sit alakokkii hetperrään toiminta. Siinä ei paljoo hienosteltu, vuatteet poikkee ja jätä vua nimettömät jalakkaan ja eiku pöyvälle makkoomaan. Ja mitäpä sitä hienostelemmaan,…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Puhistautuminen alakakkoon

    Missä kaik ennen synty? Saunassa. Sieltä on lähtösin entisajan immeissiin alut. Joka mökin ja torpan emä män lapsenpiästäjän kanssa lemppeissiin löylyihhin ja piästi uutta elämee maailimmaan. Sauna on puhtauvven paikka nykyjjäänkkii. Harva ennee lapsukaissii lämmön lähteessä piästellöö mut myö Korhoskan kanssa atvailtiin, jot nykyajan kotkotuksista pittää piästä erroon. Puhistautummaan jonnehhii ja alottammaan matka kohti perinnetaitoja. Mihis myö sit mäntäskään? ”Että pahat paraneisi” No saunnaanhan myö mäntiin. Löylytelttiin pahat poikkeen, oikein kutkulleen. Annettiin järvivein hellii löylyn lyömee kehhoo ja luonnonantimmiin hoitoo piästä varppaissiin. Hunajaa ja suoloo silottelemmaan nuamanpiirteitä ja nokkosveillä huuhallettiin tukkapiät. Olo ol ku vastasyntynneellä. Raikas järvives laitto haukkommaan henkii ja iho ol niin puhtonen ja pehmii. Tämä ei kuitenkaan…