Yleinen

Mehustus

Marraskuu kolokuttelloo ovella. On siis aika emäntiin sukeltoo kesäpäivviin muistoloihe. Tästäpä se kaikki alako. Kaunis kesäpäivä, marjat ja säilönnän sallaisuuvet. Piätös piästä kukkulalle korkeimmalle. Tiiättäkö minne? No tietennii sinne. Kymppikerhhoon. Myö olemma Korhoskan kanssa piättäneet piästä emäntiin Kymppikerhhoon. Se tiettää kuumija olosuhteita, hikisiä tuntija hellan iäressä ja loputan kahvin juontiin ja kuulumissiin vaihtoo. Myö aateltiin kertaryssäyksellä männä kohti iäretöntä ja sen yli ja otettiin haltuun lajeista vaarallisin. Mehustus.

Aurinko hellii, kelpoo se emäntiin puskissa kellii.

Uamuauringon sätteihen hivellessä villapipoloita suavuimme herukkataivasseen. Punaset, oikein kunnon kölliismarjat kuhtu poimijjii ja myöhän se kuhtu kuultiin. Tehtiin työtä käskettyy ja alettiin marjoja kerreemään kuulumissiin vaihon lomassa. Edellisiltana olimma suorittanneet mehustusmenoja laittamalla pullot kylypyyn. Puhttaus on puolruokoo ja mehustus on marjastajjiin hommoo. Se on vissi se.

Siellä ne oksiin hämärässä piilottelloo van tarkat emännät löytee.

Oltiin varrauvuttu keittijöön kera Mehusen-Maijan, hiän mehustel ja Turuska ja Korhoska pullottel. Ja hyvinhä myö siitä mehustusurakasta selevettiin. Kaks novviissii emännän alakuu ja ämpär tolokulla marjoo. Korhoska tosin livvautti vähäse voita sekkaa. Se ei oo mehu eikä mikkää, jos ei pikkusen voi pinnalla poleksi.

Nyt kun myö on piätetty piästä Emäntätaitojen Kymppikerhoon niin heitämmä pallon teille. Mitteekä emäntätaitoja työ halluisitta nähä meijän haltuunottavan? Ehotukssii otettaa kiitollisina vastaan.

-Kesämuistoissa kelluva Turuska

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *