Yleinen

Jouluotvastelluu.

Mitenkä se joulu tulloo joka vuos ain aikasemmin ja noppeempaa?
Heti kohta kun on saana vanahan kuusen takkaan ja heiteltyä viimeset kinkut hernesoppoon, jo se taasen juoksoo perrään ja nappoo hartijasta kiinni. Niin noppiita on vuodet on kintuistaan, vai alkaako sitä ihmmeinen tulla vanhetessa niin hittaaksi, että suapi noppeemmin kiinni?
Joka tappauksessa, kyllä ei vuodenkiertoo kerkiä etes ylytä, kun se joulu taas makkoo sulkaaloota kainalossa sohvalla. Ja taas pitäs puurot keittee ja lahjoi miettii.

Tänä vuonna tuntui erityisest, ett vuosi vaan humpsahti, eikä mittää oo taaskaan tehnä. Toisaalta eipä sitä suuria tarvihekkaa. Kun alkaa laskea pienii juttuja, mistä on tulunna hyvä miel, huommaa, että on tullukki tehtyy ihan valtavast.

Tänävuon:
Kyllä on hiihetty mehässä.
Kyllä on marjoi kerätty.
Kyllä on käyty melomassa.
Kyllä on eläimmii saana rapsutel.
Kyllä on maattu mahan vieressä ihan hyvillä mielin.
Kyllä on naurettu enempi kun surkuttu.

Listoo kun kahtoo, niin voiton puolella ollaan reilusti!

”Jouluglökkii marjamehust.
Keittele mummon marjamehhuu ja joulumausteita hetkinen.
Nautiskele lämpiman.
Tässä oli mausteena kanelitanko, kokonaissii tähtianiksia, kokonaissii neilikkaa ja kardemummaa.

Lupsakkoo joulluu mahojen vierestä toivotteelloo Turuska ja Korhoska!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *