Minifarmarointi,  Omavaraisuus,  Suuntanaomavaraisuus

Vuosi 2022

Hei vain heimolaiset. Kuukauven ensmäine maanantai saapui salakavalasti. Onneksi Tsajutin Satu ja Korkealan herra Hiljanen huutelevat meijän perrään. Siispä tästä se taas lähtöö! Blokivuosi kohti omanlaista omavaraisuutta suuntanaomavaraisuus porukan kanssa. Tervetulloo matkaan tänäkin vuonna!

Jouluna tuli syötyä erittäin hyvin, joten nyt onkin voimoo kun pienessä korpelaisessa kuunnaan, sannoo 171 senttinen naisimmeinen. Esittelen pienesti ketä myö olemme ja mistä tulemme, jos tänne on uusija kylläilijöitä tullut. Eli olen Riikka. Hei. Nykypäivänä 32-vuotias omavaraistelija, oravanpyörän vieroksuja, äiteeihminen ja elläimiin emä. Meitä asuttaa ihmeisiä täällä nelejä, elläimiä on kaikenlaisia, kuten nautoja kaksi: mamma Poppis ja Vappu pieni. Vuohia neljä, kaksi kiliä Vesku Domino eli Vesa ja siskonsa Sini Tellervo eli Sini Pallervo (luulisin jääkarhuksi jollen tietäisi kiliksi) sekä äitee Risotto ja tuittupiä täti Rosolli. Lampaksia on viisi äiteet Jenni ja Nomi sekä lapsukaiset Ramona, Rinja ja Rocky with no balls. Rockyn piti olla uuhikaritsa mutta pissa liraji keskeltä mahhoo ja havaitsimme, että hän onkin pässi. Kierros elläinlääkärissä koiranvaljaissa ja Rocky saikin sitten jäähä meille asustelemmaan. Nelijalkaiset eivät ole meillä tulossa lihaksi vaan ovat maiseman- ja sydämenhoidollisissa tehtävissä. Sekä tietennii lannantuotanto.

Kanasia on semmonen parikymmentä, kukkolaisia pattaan asti ja kolome mehiläispessee. Sisätiloissa asujjii ovat kaksi kissiä Ilontuoja Inkeri sekä Tyyne-Taatel Kissiläinen. Koirapuolelta löytyy pappakoira Sulo Armas Ensio sekä biikel Peppi Lotta. Uusimpana tulokkaana on Mr Kani Wabbit Man Olavi eli Olli eli Uule. Olaville ollaan hankkimassa seuraa heti kun käymme erinäiset ulokkeet jättämässä paikallisseen elläinlääkärriin. Kesän saapuissa Olli muuttaa mahdollisen seurueensa kanssa omilleen eli navettaan kunhan tilat valmistuu. Siitäpä. Tämmönen perhe meillä siis on!

Siitä on nimittäin aikoo kun tällä tilalla on vasikka syntynä navettaan.

Vappu Mantelin myötä perinne sai jatkoa.

Aihheesta ja aihheen vierestä

Aiheena oli mitä on kasvamassa. Vastaus: ei vielä mittään muuta kuin kärsivällisyys ja pitkäjänteisyyen siemen. Huomaan, että alakaa jäähä tästä alakuvuuesta semmonen hökeltäminen poikkeen. Nyt kun on usseemman vuuen tehny tätä tällä setillä, elläimminneen kaikkinneen niin tietää jo vähän mitäkä tehhään ja missä järjestyksessä. En ole laittana siis vielä mittään kasvatukseen. Ennen kaikkii, mikä itelle toimii ja mihin jaksaminen riittää. Esikasvatukseen otan chilit, kurkut, tommaatit ja kurpitsat. Sekä ihanaiset samettikukat. Ne ovat sellaiset kestosuosikit.

Sittenpä toisseen, heikkous omassa omavaraisuudessa. Näin kun laukasen aivan ajattelematta niin sanon, jotta puuhellan puute ja isännyys palakkatöissä. Toinen pittäis saaha ja toisesta pitäs päästä erroon (ei isännästä sentään). Ne ne on. Oon kääntäny ajatusmaailiman niin etten ennää pyöri siellä heikkouksien ympärillä. Heti alako nimittäin päässä pyörii, että meillähän on jo vaikka mitä! Oma kaivo, puita mehässä, maakellari, kasvimaa, joka vuos vuuelta paranoo, lantaa. Hei van yks unohtu. Ulukohuussi! Se on puute ja vahva sellainen. Perinteinen paskahuussinkokkoomiskuukausi eli tammikuu on niin miehä olen suunnitellu tammikuussa huussitalakoita. Kesällä ei kaho ennätä. Sillon on muuta. Puuhella, paskahuussi ja isännyys pihhaa töihe, siinä on toivveeni lähetetty ilimoille!

EDITTIÄ: Piti tulla vielä lissäämään julkaisun jälkeen, että lähelle ei näkkyy nää. Omavaraisuudesta sen verran, että meijän yhteistallouvessa kerräilly eli siis metsien marjat ja sienet ovat miun vastuulla ja kuinka siitä nautinkaan! Keräily on kulukena lapsuuesta saakka matkassani, joten en ossaa ajatella sitä ees erikseen ”omavaraisuudeksi”. Isäntä metästellöö mutta sieltä harvoin saalista tullee kottiin saakka. Jokkaisesta jänispaistista ollaan onnellisia. Lisäksi isä ja äitee Turuska hellii tätä perettä tuoreella järvikalalla. Paljastanpa semmosen, jotta lapsuuessa olen olluna SM-tason pilikkijä! Joten pilikkiminen ja muuhhii kalastus on lähelle sydäntä. Isä Turuskan jalanjäljissä suuntoon toista vuotta talaviverkoille.

Piti olla aihheena puutteet omassa omavaraisuudessa ja mie listoon haaveita. Mutta joo. Kaipa sitä omassa (yhteisblogissa) saapi kirjotella oman mielen mukkaan. Näin ne assiit vähän ajjautuu sivukujille. Siispä. Haaveilen myös pienestä saunatuvasta. Ulukosauna olisi ihana ja talon kylypyhuoneosasto vappautuisi sitten muuhun puuhastelluun lihojen, kasvien ja hunaja-asioihen suhteen. Haaveilen siis punamullalla maalatusta hirsisestä saunamökistä, jossa olisi pieni makkuukammari ja puuhella. Tosin haavemaailmasta palasin äkkiä tähän arkisseen todellisuuteen, jossa kaikki on vaiheessa, kesken, menneillään ja tulollaan. Rytinällä tultiin siis saunamökkihaaveista arkeen. Mutta se puoltakkoon saunamökkiä, että ei tarviis sitten talon sähköhellalla porruuttoo kuumoo vettä navetan porukalle, kun se aamusin ottaa aikansa enneku saahaan lämmin ves virtoomaan hanasta.

Lampakset oli ensmäiset nelijalkaiset, joita tilalle kanojen lisäksi hankittiin.

En ole sellainen ehoton omavaraistelija vaikka kyllä se toisinnaan hävettää kaupasta ostaa kasviksia tahi maitoa. Mutta se on meijän tyyli, turha on ihteesä työllä tappoo vaikka kuinka mukavoo olisikin. Vuosi vuuelta ollaan rakennettu ja edelleen kehitettään tätä meijän ommaan suuntaan. Pitkästä aikoo näkkyy valoa tunnelin päässä kehittämisideoiden suhteen ja se tuntuu mahottoman hyvältä. Kuitenkin se, että täysin omavaraisia meistä tuskin koskaan tullee, joten sujuttelemme omavaraisuuden maailimaan sillä tavoin kuin se meistä hyvälle tuntuu ja soppii.

Tässäpä tarinoo tälle päivee ja näin myö Uulen kanssa kirjoitettiin keittiön lattialla tämäkin teksti valmiiksi. Mie tein tekstit, Uule papanoi keittiön matolle. Uulenhan piti muuttoo navettaan ja olla alunpittäin lihakani van tämmöinen herkkäsieluinen naisimmeinen kun olen niin hankin maitopurkinkokkoisen pupun, joka assuu lastenhuoneessa ja pissaa ja papanoi keittiön matolle. Näin siinä vain pääsi käymmään.

Tästäpä linkit mitä heimolaisille kuulluu. Olokee hyvät vain!

terveisin Turuska

Kasvuvyöhyke 1

Apilankukka https://www.apilankukka.fi/tammikuussa-alkaa-kasvatus/

Jovela https://www.omavarainen.fi/l/tammikuu2022/

Kakskulma https://kakskulma.com/aikaomavarainen-ja-aika-omavarainen-muutenkin

Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-tammikuu-2022.html

Kasvuvyöhyke 2

Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2022/01/suunnitelmia-2022-omavaraisuus.html

Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com PÄIVITTYY

Pilkkeitä Pilpalasta https://pilkkeitapilpalasta.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-osa-1.html

Kasvuvyöhyke 3

Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2022-osa-1/

Mikä Itä https://mikaita.fi/?p=1011

Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-2022-osa-1.html

Caramellia https://caramellia.fi/tammikuu2022/

Kasvuvyöhyke 4

Korkeala https://www.korkeala.fi/suuntana-omavaraisuus-2022-aloitus/

Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/12/unelmana-omavaraisempi-elama-3-1-2022.html

Kasvuvyöhyke 5

Korpikuusen tila https://korpikuusentila.blogspot.com/2022/01/suuntana-omavaraisuus-suunnitelma-2022.html

Kasvuvyöhyke 6

Kasvuvyöhyke 7

Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2022/01/03/tammikuu-22/

Kommenttia

  • Emma/Caramellia

    Hökeltämistä ei kyllä tarvitse elämään yhtään lisää. Ulkohuussihaaveet on täälläkin päässä. Tai siis meillä on kyllä ulkohuussi, mutta haluaisin kohentaa asiaan liittyvää kompostointia. Haaveissa sellainen usean kompostoriosaston kokoelma. Ja jos joskus pääsisi tästä vesivessasta eroon… Nyt kuluu vaan sähköä ja vettä, ja pitää vielä maksaa siitäkin että joku käy hakemassa ravinteet pois meidän tontilta! Mutta vähitellen, hiljaa hyvä tulee ja sillä lailla, ei kaiken tarvitse olla valmista just nyt.

    • turuska

      Miulla sama, että silimät on auennu vesivessan suhteen. Mieluusti vaihtaisin kompostoivaan. Näin ne ihmiset, ajat ja ajatukset muuttuu vai sannoisinko pallaa entisseen 🙂 Ihanoo tätä vuotta siulle! Ja valmista ei tarvihe olla nyt mutta kuten sanoit, pikku hiljaa, pikku hiljaa!

  • Harmaan torpan emäntä

    Mulla on ainoana vessana huussi, navetan päädyssä, mutta mieleni tekisi silti toista. Olisi kivempi majoittaa yövieraita yläkerrassa kun portaiden alapäässä olisi oma vierasvessa 🙂 Ja jos voittais lotossa olisi ihana saada myös oma savusauna.. ei niinkään emännän savustamiseen vaan lihan!

  • Marika Tudeer

    Hauskaa tekstiä! Täytynee lueskella joskus ajan kanssa, kun murre vieraudessaan hidastaa lukemista.

    Meillä on kompostoiva sisähuussi. Olemme kokeilleet kolmea erilaista, tämä Mullis-järjestelmä on nyt pysyvä. Tyhjennysväli on useamman vuoden.

    • Marketta

      Meillä on pihasauna, mutta ilman nukkuma mahdollisuutta. Mutta ihana on siellä löytytellä!

      Kodin ulkopuolisista töistä olisi ihana irtautua kokonaan! Tai poiketa välillä tekemään jotain, mitä kokee itselleen hyödylliseksi.

      Huussihaaveita täälläkin! Meillä oli sellainen navetan päädyssä. Mutta se meni navetan purun myötä. Tosin, meikäläiset kun on jo iäkkäämpiä ja ollaan eletty pelkän huussin varassa molemmat, joko kokonaan tai osittain, ollaan tultu vähän mukavuuden haluisiksi.

  • Rhia

    Toivottavasti haaveista kehkeytyy suunnitelmia ja suunnitelmista toteutuneita projekteja.
    Minulla on samat haaveet vessan suhteen. Tai no onhan meillä kyllä huussi, mutta sitä ei olla käytetty koskaan ja se vaatisi kyllä parannusta, samaan avoimeen läjään siellä taitaa kaikki mennä. Kunnostusta siis vaatisi tai oikeammin, kompostoivan huussin hankintaa. Sisävessan tilalle haluaisin myös kuivakäymälän, kun vaan osaisi päättää että millaisen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *