• Emäntätaijjot,  Yleinen

    Sydänmaa – lapaset

    Neulotsie vai kudotsie? Toiset saattaa jopa tikittää. Korhoska neuloo, koska neulonta tapahuu neulepuikoilla. Kutominen taas tapahtuu kangaspuilla, eli mattoja kudotaan. Jokkainen tietty sua tehhä niinko tykkee, kuhan tekkee ja itellä on mukavvoo. Korhoska on aina ollunna kova neulomaan, erityisesti kirjoneuleet on kiehtona. Siitä hetkestä kun koulussa opetettiin kirjoneuletta, on tullunna suunniteltua vaikka minkänäköstä sukkaa ja lapasta. Vaikka netti ja lehet on täynnä uppeita ohjeita, tulloo harvoin tehtyä muijen ohjeella, sillä parastahan on suunnittelu. Ylleensä on piirretty ruutupaperin kulmaan esimerkki mallikerta ja alettu vaan suoraan neuloa sen kummempaa kokeilua. Niistä kokkeiluista on tullunna ihan pijettävvii, mutta kuitennii ylleensä semmosia, että ”ens kerralla kun tämän tekis toisin niin tulisipa kivempi”. Koskaan ei…

  • Leivonta,  Makkee,  Yleinen

    Kesän ensmäinen mustikka maistuu mummolalta.

    Marja-aika on saapunut. Nyt on se hetki. Tätä mie oon oottana. Olen valamis ottammaan synninpiästön. Kerräämään marjat, ja ihteni. Siitä hetkestä alkaan kun korkeimman mättään ylimmäinen varpu pilkottaa lumen alta, alkaa ämmä ootella marja-aikaa. Korhoskasta ei mittää marjastajjaa ole kasvatettu. Kovasti kyllä yritettiin, raahattiin mehtään läpi kesän sankko käessä. Vaan siihen se jäi, uhkailu, lahjonta eikä kiristys täyttäny sankkoa, maattiin veljien kanssa kivellä ja kitistiin. Tylsää on, täällä ei oo telkkaria, tulispa karhu ja söis. Mummon kanssa oli ainoostaan mukava käydä marjassa, mummo antoi pienen kipan, se täyteen ja sitten tekemään mustikkapiirakkaa. Kippa täyttyi nopeammin kuin kymmenen litran sankko ja palakintona oli leipominen, mummon kanssa. Mummo joutu sairaalaan mustikkakauven alulla.…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Mitenkä Korhoskasta tuli erästelijä.

    Päätin 22-vuotiaana, jotta miusta tullee erästelijä. En tarkkoon muista mistä se ajatus tuli piähän. Ehkä seurailin instarammissa liikaa retkeilykuvia. Tahi jostahin tuli mieleen se tunne, kun ähisten ja hikistellen ranttaat tädin luona Norjassa tunturimäkkee ylös samalla, kun 80-vuotias täti ohittaa siut, mutta piäset kuitenni päälle ja henkität syvvään vuonomaisemaa. Tai sitten kaipasin elämään jottahhii uutta rojektia. Tojennäkösesti nämä kaikki, sillä muistampa sen talaven kun olin vanahassa työpaikassa maaloomassa kulissija ja mietiskelin jotta millä tästähhii työilimapiiristä ikkään kerkkii pallauttuu vaikka on kahen kuukauven loma. Ja jossain siinä kahvetunnin ja lounnaan välissä oli piätetty, jotta Karhunkierroksella sitä pallauttuu. Minnuu eijjoo erästelijäksi kasvatettu. Suatto olla varhaisena aikan semmosta yritystä, vuan kun laps pelkäsi…

  • Emäntätaijjot

    Pettu

    Pettu. Onko se Suamen historian karvain maku, maistuu nälältä ja kurjuuvelta, pakkopulloo parhaimmillaan? Korhoskaa on jo pitkään kiehtona pettu, petun kerruu ja petun käyttö. Ja minkätähen sillä on vähänpä ikävän makune maine! Semmosta sanottiin, jotta puhtoon pettuleivän elikkä silkon syöjän tunsi hajusta, sillä silkon haju tarttui vaatteissiin ja ihhoon. Näläkä haissoo. Toissaalta kyllä ounastelen, jotta pettua on jokatappauksessa kerätty joka kevät yhessä jos teisessahhii torpassa ihan jo varmmuuven vuoksi eikä jo valammiina vatsat solomussa, sillä petunkerruu aika on lyhykäinen ja se aika on nyt. Luvimpa talavella juttua perinnetaijoista, jotka on hävviimässä. Enklannissa oli neulekinttaan teko luokiteltu uhanalaiseksi taijoksi. Herättipä miettimmeen, jotta petunkerruu se on yks niistä kotoperäsistä perinnetaijjoista, mikä kaippaisi…

  • Leivonta,  Lutteeton,  Makkee

    Voikukkakakku

    Hortoilu, kuka muu on innostuna! Villiyrttilöijen kerruu on selvästi nostana piättään taas lähivuosin ja sen on hyvä homma se, ennenaikkaan oli ihan normmoolia jotta luonnon kasvit kerttään sammaan malliin ruuvaksi niin kuin marjat ja sienetti. Sittenpä on tullunna mankot, mantariinit ja valmmiin sallaattisekotukset kauppoon ja kukkoon ennää mittee vuohenpitkiloit ja männynkäppyi oo viittinä särpimiksi kerreemään lähtiä. Eipä sillä jotta Korhoska itekkään olisi yrttössiin ekspertti, lapsen sitä ketunleippii ja kuusenkerkkiä maisteltiin hiekansyönnin lomassa. Horttoilluu on tullunna enempi harrastettua kylänpinnassa kuin kukkakeolla, Markkas-Pertti piti pimmeen viinan ja pikkusuolasen maisteluiltammii ja ämmä ei kenen tahhaan kyyvillä kottii lähe. Perinneruokkoon tutustuussa on villiruoka kuitenni alkana enempi kiinnostella, ennen tiijetty ja käytetty kaikki hyväksi. Lisäksi…

  • Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Nokkosletut

    On siis kesä, kuleksin Pielisen ranttoo, tuuli vähän tuulloo ja linnut jo laulloo. Ulkosaunan kiuas napsoo, kuikka huutoo, koivut kuiskailloo, muurikka tirissee, kukkahattu keikkuu Korhoskan piässä kun ämmä lipsuttee paljait varppait rantaviessä. Hermoja leppuuttavan melontaviikonlopun jälkkeen Korhoska hurruutteli viel Kesälahelle Turuskan luokse, ei pijä liijan noppeeta alakkoo lyyvä kiirettä olkansa piälle. Pihhoon kun piäsin niin kassit vuan perhefarmarista korpikuarraan ja läks mökille saunanlämmäytykseen. Kyl mie sanon jotta kesä on tiällä. Kaikki hyvät assiit lähtöö hyvästä ruuvasta. Turuska oli laittana nokkossii kuivammaan uuninpankolle ja niistähä myö nokkosletut pyörräytettiin muurikalla. Koska ruoka on hyvvee ja syöminen kivvoo, niin lettuloijen kylkkeen loihittiin vielä hepsankekkaseuralaiset. Nokkosletut2 dl kuivattui nokkossii5 dl maitoa tahi vettä3 dl…

  • Emäntätaijjot,  Leivonta,  Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Mistä alako Kaks Korhoskaa

    Myöhä tavattiin Korhos-Annin kanssa erikoismutkiin kautta vasta kesällä 2019. Mie aattelin jotta olispas kiva käyvä kuvvailleen ja kahtelleen jossahhii oikkeit emäntähommia ja laitoin erräässeen majatalloon viestii. Anni oli suana viestistä vihhii ja soitteli perrään jotta eiku tuleppa hänen luokse, hää jo kahvetta on keittänä ja leipätaikina noussoo. Loppuusa ei Korhoska muualle sittenkä kerennäkkeen kun Puukarriin, ja hyvä niin, sillä sillon kylvettiin semmoset siemenet ja laitettiin sensortin soossit tulil jot eijjoo tottakkeen. Hauskoohan oli, jotta huomattiin immeisten sekottanneen Korhosen länkyrät keskennään jo ennen kun myö etes tunnettiin, sammoin paljon tulloo kysellyy ja ihmettellyy jot siskoiko työ oottehhii. Ja eihä myö mittee sukkuu olla, sielunsiskoi korkkeinttaan. Ja sekkaannuksen ymmärttee, samanlaissii turhanilossii ja…

  • Yleinen

    Korhoskan syntymäpäivviin päivittely

    Kaikenmoista. Jos jottai täytyy täst vuojest tojet niin silviisi sitte.  26 piti olla vakkiintumisen vuos, ainahhii sitä nuaren länkyrän sillai ajatteli. Sen sijjaan laitettiin suhteet, piirit, työpaikat ja iltapuhteet pakettiin ja pyörräytettiin ympäri. Sillaipa kaiken varmmaan kuuluhi mennä, sillä eniten harmittaa viimevuojen huono mustikkasato ja vuossii varjeltu mualipurkinavvain joka viime hetkel hävisi, muihi asijoihi ämmä on ihan tyytyväinen vaikka välillä on surullista ollutti. Tämän vuuen syntymäpäiväpotretti. 27! Pitkeen toivottu muutto takasin Jojensuuhun ei  olukkaan niin heleppoo. Vuossiin aikan työpaikasta olihhii tullunna rakas, ja justiinsa sen tähen että työkaverit oli muuttuna ystäviksi. Kyllä mie eppäilin virhheen tekeväni joka päivä viimesen kuukauden ajan samalla kun pillitin silmmii piästä seinnii maalatessa ja viemärrii…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Vuokkiniemi & Kostamus

    Vuokkiniemi Heinäkuun lopulla Korhoska lähti kaveriporukkalla viettämmään viikonvaihetta Vennäälle. Vaikka rajankylessä oon ikän asuna, eipä oo toisel puolel tullu ennen käyttyy, toverit sentään oli tottuneita kostankävijöit ja tankkausturistei, jotenka ei oltu kaikki ihan ummikona ulkomail. Korhosta on ain kiehtona rajan takanen Karjala, syyt en tiijä, mutta tuntuipa hyvält piästä kahtommaan, miltä näyttee. Viikonlopun perimmäinen syy oli käyvä Vuokkiniemessä, koska siellä ei ole varsinaisesti mitteen ja se on ihanaa. Vuokkiniemi on pieni Vienan Karjalan kylä 53 kilomeetriä Kostamuksesta pohjosseen. Karttoo ja ohjetta kannattaa ladata etukätteen puhelimmeen, kun on venäjän pojilta unohtuna laittoo tienviittoo joka risteykseen ja äkkii löyttee ihtensä harhailemasta Kostamuksen valtavalta kaivosalueelta, jonka sivusta hämynen hiekkatie Vuokkiniemeen kiänttyy. Hiekkatie on…

  • Leivonta,  Lutteeton,  Makkee

    Mummon kermakakku

    Isovanhemppiin päivän kunnijaksi laitannii jakkoon tämän kaakun ohjjeen, joka se onnii oikkee makumuisto mummolasta! Mummolassa kahvitelttiin vähintteen kolomesti päivässä, aamupalasen jälkkee, lounnaan jälkkee ja päiväsen jälkkee. Kun mummon kullanmuru elikkä pikku-Korhoska oli kylässä, sai laps leippoo mitä halusi, innokas vatkooja kun oli. Ylleensä tehtiin kermakakkua, joka oli mummon kahvikakkusuosikki, ja sitä tehtiin vaan mummolassa, empä ole muijen koskoon kuullu leipovan kysseissä kakkua. Mummon poismenon jälkkeen sitä unohti kaakun olemassa olonni, kunnes myös Sweet Food O’Minen – Sarin kanssa muistelttiin lapsuuven mummolaherkkuja: ja äkkiselttöön se tuli – mummon kermokaakkua on suatava! Mummon Kermakakku (*myös lutteeton) Tarvihet: 3 munnoo2 dl sokurrii100 g voita1,5 dl kermmoo1,5 tl kaardemummoo2 tl leivinjauhetta3 dl vehnäjauhoja TAI…