• Minifarmarointi,  Yleinen

    Minifarmin marraskuu

    Minifarmin marraskuu pittee sisällään loskoo, lunta ja räntee. Mustuutta ja märkee. Kukkaan ei halluu ulukoilla ja ainoo, joka ulukoiloo on emä sekä koiran reppanat. Heillä ku ei sisävessamahollisuutta ole. Tasan ei käy onnenlahjat elläinmaailmassakkaan. Elläimiä ei tosissaan kiinnostele ulukoilla kun taivaalta tulloo joka suunnasta jotaki märkee. Mahollissuus ois. Kiinnostusta ei. Vuohityttäret tosin toimmii oivina pakkasvahteina. Uamulla kun aukassoo oven ja laskoo koirat ulos, rappuset, miksi siihen ei saa liritellä, niin jos kuulluu pien päkätys tervehys niin se meinoo, jot pakkasta on pikkusen. Ulos voipi suavustautuu. Jos mittää ei kuulu, niin tiijossa on vellikelit. Jokkaisella täytyisi olla oma pakkasvahtivuohi. Kanaset on kesän tauon jäläkeen päättänneet alakaa taas munimaan. Lähelle mäntiin jo…

  • Yleinen

    Mehustus

    Marraskuu kolokuttelloo ovella. On siis aika emäntiin sukeltoo kesäpäivviin muistoloihe. Tästäpä se kaikki alako. Kaunis kesäpäivä, marjat ja säilönnän sallaisuuvet. Piätös piästä kukkulalle korkeimmalle. Tiiättäkö minne? No tietennii sinne. Kymppikerhhoon. Myö olemma Korhoskan kanssa piättäneet piästä emäntiin Kymppikerhhoon. Se tiettää kuumija olosuhteita, hikisiä tuntija hellan iäressä ja loputan kahvin juontiin ja kuulumissiin vaihtoo. Myö aateltiin kertaryssäyksellä männä kohti iäretöntä ja sen yli ja otettiin haltuun lajeista vaarallisin. Mehustus. Aurinko hellii, kelpoo se emäntiin puskissa kellii. Uamuauringon sätteihen hivellessä villapipoloita suavuimme herukkataivasseen. Punaset, oikein kunnon kölliismarjat kuhtu poimijjii ja myöhän se kuhtu kuultiin. Tehtiin työtä käskettyy ja alettiin marjoja kerreemään kuulumissiin vaihon lomassa. Edellisiltana olimma suorittanneet mehustusmenoja laittamalla pullot kylypyyn. Puhttaus…

  • Minifarmarointi,  Yleinen

    Kuinka minusta tul minifarmari?

    Kuinka minusta tul minifarmari? Se läks haaveesta, työskennellä elläimiin kanssa. Männä kouluun opiskelemmaan. Hakemmaan viimein tutkinto kuulluisalta omalta alalta. Jospa se ois tällä kertoo se miun oikii oma ala. Koulunpenkkii on tullu kulutettuu semmosissa koululoissa, joissa kävin lähinnä evästämässä ja kahtelemassa kellon lyöntitahtii. Tahi kahtelin ikkunasta ulos. Ulos vappauteen. Liekö se ollu orastava kolomenkympinkriisi tahi jonkun ylemmän johatus. Kuitennii piällä ol loputon ahistus. Mikä miusta tulloo isona? Saisinko mie nyt viimein, kolomenkympin tienoilla ihe piättee, ihe kuunnella ihteen. Kuunnella mitä miun syvän sannoo. Mikä minusta isona tullee ja tulisko miusta onnellinen? Tätä mie halusin. Halusin viskata kaikkiin muihen oletukset vimmatulla viskasulla vesakkoon. Ennee en jaksa. Ketäpä se paljjoo kiinnostelloo, jos…

  • Leivonta,  Suolanen,  Yleinen

    Keskellä kessee

    Emännät toivottaa oikkein heläkkee keskikesän juhloo eli juhannusta eli jussukkoo. Olemma varustautunneet juhlinttaan, kuten kunnon emännän kuulluu. Raivosiivvous jäi nyt tekemäti mut ruokakauppa tul tyhjennettyy. Lisäks olemma varmistanneet, jot joka kylälle riittääp yks emäntä. Näin ollen Korhoska roilottelloo Nurmeksessa ja Turuska missäs muuallakkaa ku Kesälahella. Eihä se sieltä mihkää lähe vaikka pois vietäskii. Minifarmillahhii heitettää rukkaset naullaan ja lapio lepotillaan. Kesä on kiire aikoo ja talavella nukuttaa, vai miten se män. Juhannusta männään vastaanottammaan vein iäreen. Siellä se hermo ja emä lepevää. Ei piäse puuhastellemmaan ja rapsutellemmaan joka nurkkoo. Ja sitten niitä taikoja tehhään. Taianomanen juhannusyö, itikoita härree enempi ku laki sallii ja punkki roikelehtaa pitkin lahetta. Ai että. Juhannusyönä…

  • Emäntätaijjot,  Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Aika kuusenkerkkiin

    Nuorena on vitsa viännettävä ja kerkkä kerättävä, ne sannoo. Elettään kuusenkerkkiin kerruun ja vastoloilla vihtomisen kulta-aikoo. Ensmäisenä mainittakkoon, jot kerkkiin kerruu ei kuulu oikkeukssiin, ei jokamiehhiin eikä jokanaissiin. Toisena mainittakkoon, jot kerkät on niitä pehmossii, vaaleenvihreitä kuusessa kasvavvii ihannuukssii. Kerkät on sitä ihmeruokoo, superfoodii, ne sannoo. Niihä tuo tunttuu oleva. Käyp puuron sekkaan, jukurttiin, ihan mihin tykkeet lätkii. Sanottaan, jot yskät ja muut kulukutauvit voip taltuttoo kuusenkerkkäsiirapilla. Miehä tästä jo innostuin mutta kun on kysseessä tämmönen veltonpuoleinen emä ja hellan eissä ei kehtois seisoskella enempee ku on pakko niin siihe se meinas tyssätä. Kunnes ahkera kuukkelointi kerto, jot kerkkätroppii voip tehä ikkunallakkii. Mitä. Tämähä jo vallan soppii. Resettikkii ol niin…

  • Yleinen

    Nokkosves

    Nonnii emäimmeiset ja tietennii kuluman kollit. Keskikesän juhla kolokuttellee ovella ja on aika laittoo tukkapiät kunttoon. Lähettään hakemmaan kesätuulessa hulumuuvvoo tukkoo ja kuohkeeta kuontalloo. Mie luppoon, jot nämä raaka-ainneet löyttyy jokkaiselta varmasti hyvvinnii läheltä. Jos ei oman pihan lähheisyyestä niin ainakkii nuapurin pihalta tahi lenkkipolun varrelta. Näillä evväillä myö Korhoskan kanssa suatiin niin kevviit ja hehkiit tukkapiät jotta! Varotuksen sanana, kuukkelointi osotti, jot tällä reseptillä suattaa vaaletukkanen muuttuu vihriitukkaseks. Jot omalla vastuulla sit suap kokkeilla. ”Kesäaikkaan liittyy taikoo ja mystiikkoo” Nokkosveshuuhe Kesäaikkaan liittyy kaikenlaissii taikoloita ja mystiikkoo. Miussakkii ku on tämmöstä pienmuotosta povvoojan vikkoo niin miepä lurittelin nokkosesta tämmösen tukkapiän hienostautumisloitsun. Ohje on pitkä. Luve tarkkaan. ”Ykkönen, kakkonen.Kerree nokkonen.Ota lehtii…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Puhistautuminen jatkukkoon

    ”Puukon pitää olla terävä, jos mielii nahan halkaista ja pahan veren porrauttaa pois”, sanoo kupparimummo Anni Hynynen Nilsiästä. Erityinen teho kuppausveitseen saadaan, jos veitsi valmistusvaiheessa karkaistaan aviottoman ensisynnyttäjän maidossa.” Puhistusta lähettiin hakemmaan saunasta mut sit tul tunne. Pittää piästä pintoo syvemmälle. Laskii paha ver pois ja antoo uuen veren tulla. Antoo nykyajan kotkotukssille kyyttii ja piästee verenperintö pinttaan. Hakkee tuntummoo sissäisseen emäimmeisseen, joka meissä kaikissa assuu. Kesän ensmäisinä päivinä myö Korhoskan kanssa suavuttiin kuppoojan pihhaan. Esittäyvyttiin, ketä ollaan, mistä tullaan ja mikä on vaiva. Sananvaihto käytiin ja sit alakokkii hetperrään toiminta. Siinä ei paljoo hienosteltu, vuatteet poikkee ja jätä vua nimettömät jalakkaan ja eiku pöyvälle makkoomaan. Ja mitäpä sitä hienostelemmaan,…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Puhistautuminen alakakkoon

    Missä kaik ennen synty? Saunassa. Sieltä on lähtösin entisajan immeissiin alut. Joka mökin ja torpan emä män lapsenpiästäjän kanssa lemppeissiin löylyihhin ja piästi uutta elämee maailimmaan. Sauna on puhtauvven paikka nykyjjäänkkii. Harva ennee lapsukaissii lämmön lähteessä piästellöö mut myö Korhoskan kanssa atvailtiin, jot nykyajan kotkotuksista pittää piästä erroon. Puhistautummaan jonnehhii ja alottammaan matka kohti perinnetaitoja. Mihis myö sit mäntäskään? ”Että pahat paraneisi” No saunnaanhan myö mäntiin. Löylytelttiin pahat poikkeen, oikein kutkulleen. Annettiin järvivein hellii löylyn lyömee kehhoo ja luonnonantimmiin hoitoo piästä varppaissiin. Hunajaa ja suoloo silottelemmaan nuamanpiirteitä ja nokkosveillä huuhallettiin tukkapiät. Olo ol ku vastasyntynneellä. Raikas järvives laitto haukkommaan henkii ja iho ol niin puhtonen ja pehmii. Tämä ei kuitenkaan…

  • Minifarmarointi

    Minifarmarointi

    Mittee se on se minifarmarointi? Se on ministi farmarointtii. Ei tavotella suurruukssii vaan piennuukssii. Ehittään muaperästä vanhanajan viljelytottuukssii, kulettaan isovanhemppiin jalanjäläkkii pitkin Muaemän oppiin. Opetellaan omavarasuutta ja perinteisempii viljelymenetelmii. Ministi tietennii. Minifarmaroinnin ehtosa emä on Turuska ja mukana pyörrii lauma lampakssii, kanassii, kissoloi, koiriloi, vuohiloi ja mehiläissii. Semmonen porukka hiäräilöö Minifarmilla. Kaik tehhää pienesti, suurella syvämellä kuitennii. Turuska ohjastelloo Minifarmarointii ja Korhoska käyp vierailevana tähtenä. Tervetulloo! -Turuska

  • Yleinen

    Mistä alkoi Mikä Itä!

    Päivittely. Siitähä kaikki perinteisesti alkaa. Joku assii on näin, mie kerron sen siulle ja sie kerrot saman assiin miulle takas. Kerrotaan uuvestaan eri sanoil. Kerrotaan toisesta assiista, vaan ain päävyttää sammaan. Tojettaan, jotta jonkun pitäs tehhä jottain. Sie kahot miut ja mie kahon siut. Molemmat on sammoo mielt jot mitäs jos myö tehtäs. Ja siithä se sitten lähti. Myö tutustuttiin Turuskan kanssa instarammissa, nykyajan maitolaituril, ja voi mahoton kun mie oon ilonen jot tutustuttiin. Homma alako huommoomatta, vähän olttiin kuvviin alle jotta sammoo mieltä ja assii on justiinsa näin. Sitten vaihettiinni jo numeroita. Sitte käytiinni jo kahveella. Ja totteutettiin kylläily ja saunonta, suoritettiin lanttukukon leivonta ja lamppaanrapsutus. Siinähä se sitten…