• Emäntätaijjot,  Minifarmarointi

    Asijoo vuohista ja muuta hurruumista

    Kun tilatoimintoo alettiin suunnitella selevä ol, että lypsykkiä tarvittaa. Hankittiin köyhän naisen lehmijä eli vuohija. Kuttutyttärrii tul kaksi, Risotto ja Rosolli ja ajatuksena ol, että heijät sitten käytettään sulhasen luona ja näin se porukka iteksijjään kasvvaa. Assiit ei kuitenkaan ikänä mäne silleen niinku suunnittelloo, jotenka pihhaan parkkeerasi tiine lehmä ennenku vuohet kerkisivät kantaviksi. Rikastummaan ei siis oo piästy vaikka köyhän naisen lypsykkien lisäks tul jykevämpihhii malli. Tai no rahastummaan ei oo piässy mutta rikastummaan nimenommaan on piässy. Taijoissa ja kokemuksissa. Lypsymeiningit siis alotellaan lehmän kanssa. Risotosta on suunnitteilla lypsykkiä. Vävy on tavattu ja pian selviää tulko suhroomisesta mittää tuotosta. Ollaan niin sanotusti liipasimella. Kohta vaihtuu helemikuu ja kaikenlaissiin kippoloihe ja…

  • Emäntätaijjot,  Minifarmarointi

    Haaveissa kasvukaus 2021

    Vuos 2021 enspäivii vietettää niin hyvä on kiäntee ajatukset tulevvaan kasvukautteen. Oon piässynnä mukkaan blogiporukkaan, #Suuntanaomavaraisuus, joten tässäpä tulloo ensmäine blogipäivitys sillä saralla. Istuiten nyt kiireemmäks aikoo, niin miepä kerron mistä kaik alako. Taustatietoina kerrottakkoon, jotta tukikohtana toimmii Karjalan kuppeet eli Pohjois-Karjala, Kesälahti ja ohjakssii pitelöö kolomekymppinen emäimmeinen. Omavarraistelutaustoo sen verran, jotta lapsukaisesta saakka on kulettu mehissä ja järvissä. Soilla ja töillä, niin se tunttuu ihan ihestään selevyyveltä, jotta marjat ja sienet käyvää mehästä ja juurekset kasvimualta. Kalat järvestä. Nämä taijot on semmonen pitävä pohja elämälle, jonka arvon ymmärtää vasta näköjjään tälleen jäläkikätteen. Nyt jos ihan juurta jaksain lähetään mylleemään, niin maalle muutettiin vuonna 2019. Samana vuonna mopo läks niin…

  • Emäntätaijjot,  Yleinen

    Sydänmaa – lapaset

    Neulotsie vai kudotsie? Toiset saattaa jopa tikittää. Korhoska neuloo, koska neulonta tapahuu neulepuikoilla. Kutominen taas tapahtuu kangaspuilla, eli mattoja kudotaan. Jokkainen tietty sua tehhä niinko tykkee, kuhan tekkee ja itellä on mukavvoo. Korhoska on aina ollunna kova neulomaan, erityisesti kirjoneuleet on kiehtona. Siitä hetkestä kun koulussa opetettiin kirjoneuletta, on tullunna suunniteltua vaikka minkänäköstä sukkaa ja lapasta. Vaikka netti ja lehet on täynnä uppeita ohjeita, tulloo harvoin tehtyä muijen ohjeella, sillä parastahan on suunnittelu. Ylleensä on piirretty ruutupaperin kulmaan esimerkki mallikerta ja alettu vaan suoraan neuloa sen kummempaa kokeilua. Niistä kokkeiluista on tullunna ihan pijettävvii, mutta kuitennii ylleensä semmosia, että ”ens kerralla kun tämän tekis toisin niin tulisipa kivempi”. Koskaan ei…

  • Emäntätaijjot,  Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Aika kuusenkerkkiin

    Nuorena on vitsa viännettävä ja kerkkä kerättävä, ne sannoo. Elettään kuusenkerkkiin kerruun ja vastoloilla vihtomisen kulta-aikoo. Ensmäisenä mainittakkoon, jot kerkkiin kerruu ei kuulu oikkeukssiin, ei jokamiehhiin eikä jokanaissiin. Toisena mainittakkoon, jot kerkät on niitä pehmossii, vaaleenvihreitä kuusessa kasvavvii ihannuukssii. Kerkät on sitä ihmeruokoo, superfoodii, ne sannoo. Niihä tuo tunttuu oleva. Käyp puuron sekkaan, jukurttiin, ihan mihin tykkeet lätkii. Sanottaan, jot yskät ja muut kulukutauvit voip taltuttoo kuusenkerkkäsiirapilla. Miehä tästä jo innostuin mutta kun on kysseessä tämmönen veltonpuoleinen emä ja hellan eissä ei kehtois seisoskella enempee ku on pakko niin siihe se meinas tyssätä. Kunnes ahkera kuukkelointi kerto, jot kerkkätroppii voip tehä ikkunallakkii. Mitä. Tämähä jo vallan soppii. Resettikkii ol niin…

  • Emäntätaijjot

    Pettu

    Pettu. Onko se Suamen historian karvain maku, maistuu nälältä ja kurjuuvelta, pakkopulloo parhaimmillaan? Korhoskaa on jo pitkään kiehtona pettu, petun kerruu ja petun käyttö. Ja minkätähen sillä on vähänpä ikävän makune maine! Semmosta sanottiin, jotta puhtoon pettuleivän elikkä silkon syöjän tunsi hajusta, sillä silkon haju tarttui vaatteissiin ja ihhoon. Näläkä haissoo. Toissaalta kyllä ounastelen, jotta pettua on jokatappauksessa kerätty joka kevät yhessä jos teisessahhii torpassa ihan jo varmmuuven vuoksi eikä jo valammiina vatsat solomussa, sillä petunkerruu aika on lyhykäinen ja se aika on nyt. Luvimpa talavella juttua perinnetaijoista, jotka on hävviimässä. Enklannissa oli neulekinttaan teko luokiteltu uhanalaiseksi taijoksi. Herättipä miettimmeen, jotta petunkerruu se on yks niistä kotoperäsistä perinnetaijjoista, mikä kaippaisi…

  • Emäntätaijjot,  Leivonta,  Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Mistä alako Kaks Korhoskaa

    Myöhä tavattiin Korhos-Annin kanssa erikoismutkiin kautta vasta kesällä 2019. Mie aattelin jotta olispas kiva käyvä kuvvailleen ja kahtelleen jossahhii oikkeit emäntähommia ja laitoin erräässeen majatalloon viestii. Anni oli suana viestistä vihhii ja soitteli perrään jotta eiku tuleppa hänen luokse, hää jo kahvetta on keittänä ja leipätaikina noussoo. Loppuusa ei Korhoska muualle sittenkä kerennäkkeen kun Puukarriin, ja hyvä niin, sillä sillon kylvettiin semmoset siemenet ja laitettiin sensortin soossit tulil jot eijjoo tottakkeen. Hauskoohan oli, jotta huomattiin immeisten sekottanneen Korhosen länkyrät keskennään jo ennen kun myö etes tunnettiin, sammoin paljon tulloo kysellyy ja ihmettellyy jot siskoiko työ oottehhii. Ja eihä myö mittee sukkuu olla, sielunsiskoi korkkeinttaan. Ja sekkaannuksen ymmärttee, samanlaissii turhanilossii ja…