• Emäntätaijjot

    Pettu

    Pettu. Onko se Suamen historian karvain maku, maistuu nälältä ja kurjuuvelta, pakkopulloo parhaimmillaan? Korhoskaa on jo pitkään kiehtona pettu, petun kerruu ja petun käyttö. Ja minkätähen sillä on vähänpä ikävän makune maine! Semmosta sanottiin, jotta puhtoon pettuleivän elikkä silkon syöjän tunsi hajusta, sillä silkon haju tarttui vaatteissiin ja ihhoon. Näläkä haissoo. Toissaalta kyllä ounastelen, jotta pettua on jokatappauksessa kerätty joka kevät yhessä jos teisessahhii torpassa ihan jo varmmuuven vuoksi eikä jo valammiina vatsat solomussa, sillä petunkerruu aika on lyhykäinen ja se aika on nyt. Luvimpa talavella juttua perinnetaijoista, jotka on hävviimässä. Enklannissa oli neulekinttaan teko luokiteltu uhanalaiseksi taijoksi. Herättipä miettimmeen, jotta petunkerruu se on yks niistä kotoperäsistä perinnetaijjoista, mikä kaippaisi…

  • Yleinen

    Nokkosves

    Nonnii emäimmeiset ja tietennii kuluman kollit. Keskikesän juhla kolokuttellee ovella ja on aika laittoo tukkapiät kunttoon. Lähettään hakemmaan kesätuulessa hulumuuvvoo tukkoo ja kuohkeeta kuontalloo. Mie luppoon, jot nämä raaka-ainneet löyttyy jokkaiselta varmasti hyvvinnii läheltä. Jos ei oman pihan lähheisyyestä niin ainakkii nuapurin pihalta tahi lenkkipolun varrelta. Näillä evväillä myö Korhoskan kanssa suatiin niin kevviit ja hehkiit tukkapiät jotta! Varotuksen sanana, kuukkelointi osotti, jot tällä reseptillä suattaa vaaletukkanen muuttuu vihriitukkaseks. Jot omalla vastuulla sit suap kokkeilla. ”Kesäaikkaan liittyy taikoo ja mystiikkoo” Nokkosveshuuhe Kesäaikkaan liittyy kaikenlaissii taikoloita ja mystiikkoo. Miussakkii ku on tämmöstä pienmuotosta povvoojan vikkoo niin miepä lurittelin nokkosesta tämmösen tukkapiän hienostautumisloitsun. Ohje on pitkä. Luve tarkkaan. ”Ykkönen, kakkonen.Kerree nokkonen.Ota lehtii…

  • Leivonta,  Lutteeton,  Makkee

    Voikukkakakku

    Hortoilu, kuka muu on innostuna! Villiyrttilöijen kerruu on selvästi nostana piättään taas lähivuosin ja sen on hyvä homma se, ennenaikkaan oli ihan normmoolia jotta luonnon kasvit kerttään sammaan malliin ruuvaksi niin kuin marjat ja sienetti. Sittenpä on tullunna mankot, mantariinit ja valmmiin sallaattisekotukset kauppoon ja kukkoon ennää mittee vuohenpitkiloit ja männynkäppyi oo viittinä särpimiksi kerreemään lähtiä. Eipä sillä jotta Korhoska itekkään olisi yrttössiin ekspertti, lapsen sitä ketunleippii ja kuusenkerkkiä maisteltiin hiekansyönnin lomassa. Horttoilluu on tullunna enempi harrastettua kylänpinnassa kuin kukkakeolla, Markkas-Pertti piti pimmeen viinan ja pikkusuolasen maisteluiltammii ja ämmä ei kenen tahhaan kyyvillä kottii lähe. Perinneruokkoon tutustuussa on villiruoka kuitenni alkana enempi kiinnostella, ennen tiijetty ja käytetty kaikki hyväksi. Lisäksi…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Puhistautuminen jatkukkoon

    ”Puukon pitää olla terävä, jos mielii nahan halkaista ja pahan veren porrauttaa pois”, sanoo kupparimummo Anni Hynynen Nilsiästä. Erityinen teho kuppausveitseen saadaan, jos veitsi valmistusvaiheessa karkaistaan aviottoman ensisynnyttäjän maidossa.” Puhistusta lähettiin hakemmaan saunasta mut sit tul tunne. Pittää piästä pintoo syvemmälle. Laskii paha ver pois ja antoo uuen veren tulla. Antoo nykyajan kotkotukssille kyyttii ja piästee verenperintö pinttaan. Hakkee tuntummoo sissäisseen emäimmeisseen, joka meissä kaikissa assuu. Kesän ensmäisinä päivinä myö Korhoskan kanssa suavuttiin kuppoojan pihhaan. Esittäyvyttiin, ketä ollaan, mistä tullaan ja mikä on vaiva. Sananvaihto käytiin ja sit alakokkii hetperrään toiminta. Siinä ei paljoo hienosteltu, vuatteet poikkee ja jätä vua nimettömät jalakkaan ja eiku pöyvälle makkoomaan. Ja mitäpä sitä hienostelemmaan,…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Puhistautuminen alakakkoon

    Missä kaik ennen synty? Saunassa. Sieltä on lähtösin entisajan immeissiin alut. Joka mökin ja torpan emä män lapsenpiästäjän kanssa lemppeissiin löylyihhin ja piästi uutta elämee maailimmaan. Sauna on puhtauvven paikka nykyjjäänkkii. Harva ennee lapsukaissii lämmön lähteessä piästellöö mut myö Korhoskan kanssa atvailtiin, jot nykyajan kotkotuksista pittää piästä erroon. Puhistautummaan jonnehhii ja alottammaan matka kohti perinnetaitoja. Mihis myö sit mäntäskään? ”Että pahat paraneisi” No saunnaanhan myö mäntiin. Löylytelttiin pahat poikkeen, oikein kutkulleen. Annettiin järvivein hellii löylyn lyömee kehhoo ja luonnonantimmiin hoitoo piästä varppaissiin. Hunajaa ja suoloo silottelemmaan nuamanpiirteitä ja nokkosveillä huuhallettiin tukkapiät. Olo ol ku vastasyntynneellä. Raikas järvives laitto haukkommaan henkii ja iho ol niin puhtonen ja pehmii. Tämä ei kuitenkaan…

  • Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Nokkosletut

    On siis kesä, kuleksin Pielisen ranttoo, tuuli vähän tuulloo ja linnut jo laulloo. Ulkosaunan kiuas napsoo, kuikka huutoo, koivut kuiskailloo, muurikka tirissee, kukkahattu keikkuu Korhoskan piässä kun ämmä lipsuttee paljait varppait rantaviessä. Hermoja leppuuttavan melontaviikonlopun jälkkeen Korhoska hurruutteli viel Kesälahelle Turuskan luokse, ei pijä liijan noppeeta alakkoo lyyvä kiirettä olkansa piälle. Pihhoon kun piäsin niin kassit vuan perhefarmarista korpikuarraan ja läks mökille saunanlämmäytykseen. Kyl mie sanon jotta kesä on tiällä. Kaikki hyvät assiit lähtöö hyvästä ruuvasta. Turuska oli laittana nokkossii kuivammaan uuninpankolle ja niistähä myö nokkosletut pyörräytettiin muurikalla. Koska ruoka on hyvvee ja syöminen kivvoo, niin lettuloijen kylkkeen loihittiin vielä hepsankekkaseuralaiset. Nokkosletut2 dl kuivattui nokkossii5 dl maitoa tahi vettä3 dl…

  • Emäntätaijjot,  Leivonta,  Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Mistä alako Kaks Korhoskaa

    Myöhä tavattiin Korhos-Annin kanssa erikoismutkiin kautta vasta kesällä 2019. Mie aattelin jotta olispas kiva käyvä kuvvailleen ja kahtelleen jossahhii oikkeit emäntähommia ja laitoin erräässeen majatalloon viestii. Anni oli suana viestistä vihhii ja soitteli perrään jotta eiku tuleppa hänen luokse, hää jo kahvetta on keittänä ja leipätaikina noussoo. Loppuusa ei Korhoska muualle sittenkä kerennäkkeen kun Puukarriin, ja hyvä niin, sillä sillon kylvettiin semmoset siemenet ja laitettiin sensortin soossit tulil jot eijjoo tottakkeen. Hauskoohan oli, jotta huomattiin immeisten sekottanneen Korhosen länkyrät keskennään jo ennen kun myö etes tunnettiin, sammoin paljon tulloo kysellyy ja ihmettellyy jot siskoiko työ oottehhii. Ja eihä myö mittee sukkuu olla, sielunsiskoi korkkeinttaan. Ja sekkaannuksen ymmärttee, samanlaissii turhanilossii ja…

  • Yleinen

    Korhoskan syntymäpäivviin päivittely

    Kaikenmoista. Jos jottai täytyy täst vuojest tojet niin silviisi sitte.  26 piti olla vakkiintumisen vuos, ainahhii sitä nuaren länkyrän sillai ajatteli. Sen sijjaan laitettiin suhteet, piirit, työpaikat ja iltapuhteet pakettiin ja pyörräytettiin ympäri. Sillaipa kaiken varmmaan kuuluhi mennä, sillä eniten harmittaa viimevuojen huono mustikkasato ja vuossii varjeltu mualipurkinavvain joka viime hetkel hävisi, muihi asijoihi ämmä on ihan tyytyväinen vaikka välillä on surullista ollutti. Tämän vuuen syntymäpäiväpotretti. 27! Pitkeen toivottu muutto takasin Jojensuuhun ei  olukkaan niin heleppoo. Vuossiin aikan työpaikasta olihhii tullunna rakas, ja justiinsa sen tähen että työkaverit oli muuttuna ystäviksi. Kyllä mie eppäilin virhheen tekeväni joka päivä viimesen kuukauden ajan samalla kun pillitin silmmii piästä seinnii maalatessa ja viemärrii…

  • Minifarmarointi

    Minifarmarointi

    Mittee se on se minifarmarointi? Se on ministi farmarointtii. Ei tavotella suurruukssii vaan piennuukssii. Ehittään muaperästä vanhanajan viljelytottuukssii, kulettaan isovanhemppiin jalanjäläkkii pitkin Muaemän oppiin. Opetellaan omavarasuutta ja perinteisempii viljelymenetelmii. Ministi tietennii. Minifarmaroinnin ehtosa emä on Turuska ja mukana pyörrii lauma lampakssii, kanassii, kissoloi, koiriloi, vuohiloi ja mehiläissii. Semmonen porukka hiäräilöö Minifarmilla. Kaik tehhää pienesti, suurella syvämellä kuitennii. Turuska ohjastelloo Minifarmarointii ja Korhoska käyp vierailevana tähtenä. Tervetulloo! -Turuska

  • Yleinen

    Mistä alkoi Mikä Itä!

    Päivittely. Siitähä kaikki perinteisesti alkaa. Joku assii on näin, mie kerron sen siulle ja sie kerrot saman assiin miulle takas. Kerrotaan uuvestaan eri sanoil. Kerrotaan toisesta assiista, vaan ain päävyttää sammaan. Tojettaan, jotta jonkun pitäs tehhä jottain. Sie kahot miut ja mie kahon siut. Molemmat on sammoo mielt jot mitäs jos myö tehtäs. Ja siithä se sitten lähti. Myö tutustuttiin Turuskan kanssa instarammissa, nykyajan maitolaituril, ja voi mahoton kun mie oon ilonen jot tutustuttiin. Homma alako huommoomatta, vähän olttiin kuvviin alle jotta sammoo mieltä ja assii on justiinsa näin. Sitten vaihettiinni jo numeroita. Sitte käytiinni jo kahveella. Ja totteutettiin kylläily ja saunonta, suoritettiin lanttukukon leivonta ja lamppaanrapsutus. Siinähä se sitten…