• Emäntäretket,  Yleinen

    Puhistautuminen alakakkoon

    Missä kaik ennen synty? Saunassa. Sieltä on lähtösin entisajan immeissiin alut. Joka mökin ja torpan emä män lapsenpiästäjän kanssa lemppeissiin löylyihhin ja piästi uutta elämee maailimmaan. Sauna on puhtauvven paikka nykyjjäänkkii. Harva ennee lapsukaissii lämmön lähteessä piästellöö mut myö Korhoskan kanssa atvailtiin, jot nykyajan kotkotuksista pittää piästä erroon. Puhistautummaan jonnehhii ja alottammaan matka kohti perinnetaitoja. Mihis myö sit mäntäskään? ”Että pahat paraneisi” No saunnaanhan myö mäntiin. Löylytelttiin pahat poikkeen, oikein kutkulleen. Annettiin järvivein hellii löylyn lyömee kehhoo ja luonnonantimmiin hoitoo piästä varppaissiin. Hunajaa ja suoloo silottelemmaan nuamanpiirteitä ja nokkosveillä huuhallettiin tukkapiät. Olo ol ku vastasyntynneellä. Raikas järvives laitto haukkommaan henkii ja iho ol niin puhtonen ja pehmii. Tämä ei kuitenkaan…

  • Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Nokkosletut

    On siis kesä, kuleksin Pielisen ranttoo, tuuli vähän tuulloo ja linnut jo laulloo. Ulkosaunan kiuas napsoo, kuikka huutoo, koivut kuiskailloo, muurikka tirissee, kukkahattu keikkuu Korhoskan piässä kun ämmä lipsuttee paljait varppait rantaviessä. Hermoja leppuuttavan melontaviikonlopun jälkkeen Korhoska hurruutteli viel Kesälahelle Turuskan luokse, ei pijä liijan noppeeta alakkoo lyyvä kiirettä olkansa piälle. Pihhoon kun piäsin niin kassit vuan perhefarmarista korpikuarraan ja läks mökille saunanlämmäytykseen. Kyl mie sanon jotta kesä on tiällä. Kaikki hyvät assiit lähtöö hyvästä ruuvasta. Turuska oli laittana nokkossii kuivammaan uuninpankolle ja niistähä myö nokkosletut pyörräytettiin muurikalla. Koska ruoka on hyvvee ja syöminen kivvoo, niin lettuloijen kylkkeen loihittiin vielä hepsankekkaseuralaiset. Nokkosletut2 dl kuivattui nokkossii5 dl maitoa tahi vettä3 dl…

  • Emäntätaijjot,  Leivonta,  Ruuvanlaitto,  Yleinen

    Mistä alako Kaks Korhoskaa

    Myöhä tavattiin Korhos-Annin kanssa erikoismutkiin kautta vasta kesällä 2019. Mie aattelin jotta olispas kiva käyvä kuvvailleen ja kahtelleen jossahhii oikkeit emäntähommia ja laitoin erräässeen majatalloon viestii. Anni oli suana viestistä vihhii ja soitteli perrään jotta eiku tuleppa hänen luokse, hää jo kahvetta on keittänä ja leipätaikina noussoo. Loppuusa ei Korhoska muualle sittenkä kerennäkkeen kun Puukarriin, ja hyvä niin, sillä sillon kylvettiin semmoset siemenet ja laitettiin sensortin soossit tulil jot eijjoo tottakkeen. Hauskoohan oli, jotta huomattiin immeisten sekottanneen Korhosen länkyrät keskennään jo ennen kun myö etes tunnettiin, sammoin paljon tulloo kysellyy ja ihmettellyy jot siskoiko työ oottehhii. Ja eihä myö mittee sukkuu olla, sielunsiskoi korkkeinttaan. Ja sekkaannuksen ymmärttee, samanlaissii turhanilossii ja…

  • Yleinen

    Korhoskan syntymäpäivviin päivittely

    Kaikenmoista. Jos jottai täytyy täst vuojest tojet niin silviisi sitte.  26 piti olla vakkiintumisen vuos, ainahhii sitä nuaren länkyrän sillai ajatteli. Sen sijjaan laitettiin suhteet, piirit, työpaikat ja iltapuhteet pakettiin ja pyörräytettiin ympäri. Sillaipa kaiken varmmaan kuuluhi mennä, sillä eniten harmittaa viimevuojen huono mustikkasato ja vuossii varjeltu mualipurkinavvain joka viime hetkel hävisi, muihi asijoihi ämmä on ihan tyytyväinen vaikka välillä on surullista ollutti. Tämän vuuen syntymäpäiväpotretti. 27! Pitkeen toivottu muutto takasin Jojensuuhun ei  olukkaan niin heleppoo. Vuossiin aikan työpaikasta olihhii tullunna rakas, ja justiinsa sen tähen että työkaverit oli muuttuna ystäviksi. Kyllä mie eppäilin virhheen tekeväni joka päivä viimesen kuukauden ajan samalla kun pillitin silmmii piästä seinnii maalatessa ja viemärrii…

  • Minifarmarointi

    Minifarmarointi

    Mittee se on se minifarmarointi? Se on ministi farmarointtii. Ei tavotella suurruukssii vaan piennuukssii. Ehittään muaperästä vanhanajan viljelytottuukssii, kulettaan isovanhemppiin jalanjäläkkii pitkin Muaemän oppiin. Opetellaan omavarasuutta ja perinteisempii viljelymenetelmii. Ministi tietennii. Minifarmaroinnin ehtosa emä on Turuska ja mukana pyörrii lauma lampakssii, kanassii, kissoloi, koiriloi, vuohiloi ja mehiläissii. Semmonen porukka hiäräilöö Minifarmilla. Kaik tehhää pienesti, suurella syvämellä kuitennii. Turuska ohjastelloo Minifarmarointii ja Korhoska käyp vierailevana tähtenä. Tervetulloo! -Turuska

  • Yleinen

    Mistä alkoi Mikä Itä!

    Päivittely. Siitähä kaikki perinteisesti alkaa. Joku assii on näin, mie kerron sen siulle ja sie kerrot saman assiin miulle takas. Kerrotaan uuvestaan eri sanoil. Kerrotaan toisesta assiista, vaan ain päävyttää sammaan. Tojettaan, jotta jonkun pitäs tehhä jottain. Sie kahot miut ja mie kahon siut. Molemmat on sammoo mielt jot mitäs jos myö tehtäs. Ja siithä se sitten lähti. Myö tutustuttiin Turuskan kanssa instarammissa, nykyajan maitolaituril, ja voi mahoton kun mie oon ilonen jot tutustuttiin. Homma alako huommoomatta, vähän olttiin kuvviin alle jotta sammoo mieltä ja assii on justiinsa näin. Sitten vaihettiinni jo numeroita. Sitte käytiinni jo kahveella. Ja totteutettiin kylläily ja saunonta, suoritettiin lanttukukon leivonta ja lamppaanrapsutus. Siinähä se sitten…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Vuokkiniemi & Kostamus

    Vuokkiniemi Heinäkuun lopulla Korhoska lähti kaveriporukkalla viettämmään viikonvaihetta Vennäälle. Vaikka rajankylessä oon ikän asuna, eipä oo toisel puolel tullu ennen käyttyy, toverit sentään oli tottuneita kostankävijöit ja tankkausturistei, jotenka ei oltu kaikki ihan ummikona ulkomail. Korhosta on ain kiehtona rajan takanen Karjala, syyt en tiijä, mutta tuntuipa hyvält piästä kahtommaan, miltä näyttee. Viikonlopun perimmäinen syy oli käyvä Vuokkiniemessä, koska siellä ei ole varsinaisesti mitteen ja se on ihanaa. Vuokkiniemi on pieni Vienan Karjalan kylä 53 kilomeetriä Kostamuksesta pohjosseen. Karttoo ja ohjetta kannattaa ladata etukätteen puhelimmeen, kun on venäjän pojilta unohtuna laittoo tienviittoo joka risteykseen ja äkkii löyttee ihtensä harhailemasta Kostamuksen valtavalta kaivosalueelta, jonka sivusta hämynen hiekkatie Vuokkiniemeen kiänttyy. Hiekkatie on…

  • Leivonta,  Lutteeton,  Makkee

    Mummon kermakakku

    Isovanhemppiin päivän kunnijaksi laitannii jakkoon tämän kaakun ohjjeen, joka se onnii oikkee makumuisto mummolasta! Mummolassa kahvitelttiin vähintteen kolomesti päivässä, aamupalasen jälkkee, lounnaan jälkkee ja päiväsen jälkkee. Kun mummon kullanmuru elikkä pikku-Korhoska oli kylässä, sai laps leippoo mitä halusi, innokas vatkooja kun oli. Ylleensä tehtiin kermakakkua, joka oli mummon kahvikakkusuosikki, ja sitä tehtiin vaan mummolassa, empä ole muijen koskoon kuullu leipovan kysseissä kakkua. Mummon poismenon jälkkeen sitä unohti kaakun olemassa olonni, kunnes myös Sweet Food O’Minen – Sarin kanssa muistelttiin lapsuuven mummolaherkkuja: ja äkkiselttöön se tuli – mummon kermokaakkua on suatava! Mummon Kermakakku (*myös lutteeton) Tarvihet: 3 munnoo2 dl sokurrii100 g voita1,5 dl kermmoo1,5 tl kaardemummoo2 tl leivinjauhetta3 dl vehnäjauhoja TAI…

  • Leivonta,  Lutteeton,  Suolanen

    Kurpitsaleipä myös lutteeton

    Tämän kurpitsaleivän ohje on perräisin vanahasta keittokirjasta, jonka Korhoska on suanu joululahjaksi joskus pentuna kun on osottanut sillon jo suurta intoa leivontaan. Ohjeet ovat olleet kuitennii sillon vielä liijan vaikkeita ja monimutkassii, herroitten herkkua ja mastersehvi laatua, jotenka kirja on jiänä vähälle leivonnalle. Nyttenkä löysin kuitennii kirjan uuvestaan kun kaappeja penkoin, ja kun Korhoskast on oikkee mestarleipur kehkeytyn, niin johan ovat ohjeetti helpottunneet. Tämä leipe kuulosti hyvält näin kurpitsoijen satukauven kynnyksel jotenka pitihän sitte leippoo, leipasin samalla vaivalla lutteettomanni. Lutteetomat jouhot suatu Virtasalmen Viljatuotteelta Kurpitsaleipä Tarvihet: noin 1 kilon kurpitsa (sosetta n. 350 grammmoo) 1 dl kädenlämpöistä vettä 20 rammoo tuorehiivvoo 1 ½ rkl fariinisokuria 300 g spelttijauhoja/ 250 g…

  • Leivonta,  Lutteeton,  Suolanen,  Yleinen

    Sultsinat

    Karjalaisseen herkkurunssiin tahikka millekkävuan ruokahetkelle kuulluut sultsiinat. Sultsiinat ovat karjalanpiirakkakakkaroista valamistettu herkku, pulikoijjut ohkaset piirakkapohijat paistellaan hellanlevyllä tahikka pannulla ja voijellaan voilla, piälle levitellään mannapuurroo ja kiärästöön rullalle. Sultsiinat oli entisajan aikakäsityksen mukkoon noppee tehhä kun leivinuunnii ei niinkkee tarvinna lämmäyttee. Perintteisest emäntä on paistana kakkarat hellanlevyllä perhheen ja vieraijen varttoossa pöyvässä. Emäntä kanttoo voijellun kakkaratornin pöyvän piähän ja alkkoo täyttöö pohjjii lämpimällä mannapuurolla, taittelloo sultsiinoiks ja ojenttoo suorroon syöjän lautasel. Sultsiinat onnii parraita suorroon paistettun ja lämpimän. Maestuiskos sultsiina? Lämmintä ruiskuorta ja mannapuurroon suupielet ja sormet valluu voit, onkos paremppoo? Korhosen ämmää kävi sultsiinan tejos opettammaa tuttu karjalanmummo joka näit on anoppinsa opissa vuossii pyörräytellynnä. Tarvihet: Karjalanpiirakkotaikinnoo, ohjjeen löyvät…