• Emäntätaijjot,  Minifarmarointi

    Asijoo vuohista ja muuta hurruumista

    Kun tilatoimintoo alettiin suunnitella selevä ol, että lypsykkiä tarvittaa. Hankittiin köyhän naisen lehmijä eli vuohija. Kuttutyttärrii tul kaksi, Risotto ja Rosolli ja ajatuksena ol, että heijät sitten käytettään sulhasen luona ja näin se porukka iteksijjään kasvvaa. Assiit ei kuitenkaan ikänä mäne silleen niinku suunnittelloo, jotenka pihhaan parkkeerasi tiine lehmä ennenku vuohet kerkisivät kantaviksi. Rikastummaan ei siis oo piästy vaikka köyhän naisen lypsykkien lisäks tul jykevämpihhii malli. Tai no rahastummaan ei oo piässy mutta rikastummaan nimenommaan on piässy. Taijoissa ja kokemuksissa. Lypsymeiningit siis alotellaan lehmän kanssa. Risotosta on suunnitteilla lypsykkiä. Vävy on tavattu ja pian selviää tulko suhroomisesta mittää tuotosta. Ollaan niin sanotusti liipasimella. Kohta vaihtuu helemikuu ja kaikenlaissiin kippoloihe ja…

  • Emäntätaijjot,  Minifarmarointi

    Haaveissa kasvukaus 2021

    Vuos 2021 enspäivii vietettää niin hyvä on kiäntee ajatukset tulevvaan kasvukautteen. Oon piässynnä mukkaan blogiporukkaan, #Suuntanaomavaraisuus, joten tässäpä tulloo ensmäine blogipäivitys sillä saralla. Istuiten nyt kiireemmäks aikoo, niin miepä kerron mistä kaik alako. Taustatietoina kerrottakkoon, jotta tukikohtana toimmii Karjalan kuppeet eli Pohjois-Karjala, Kesälahti ja ohjakssii pitelöö kolomekymppinen emäimmeinen. Omavarraistelutaustoo sen verran, jotta lapsukaisesta saakka on kulettu mehissä ja järvissä. Soilla ja töillä, niin se tunttuu ihan ihestään selevyyveltä, jotta marjat ja sienet käyvää mehästä ja juurekset kasvimualta. Kalat järvestä. Nämä taijot on semmonen pitävä pohja elämälle, jonka arvon ymmärtää vasta näköjjään tälleen jäläkikätteen. Nyt jos ihan juurta jaksain lähetään mylleemään, niin maalle muutettiin vuonna 2019. Samana vuonna mopo läks niin…

  • Yleinen

    Jouluotvastelluu.

    Mitenkä se joulu tulloo joka vuos ain aikasemmin ja noppeempaa?Heti kohta kun on saana vanahan kuusen takkaan ja heiteltyä viimeset kinkut hernesoppoon, jo se taasen juoksoo perrään ja nappoo hartijasta kiinni. Niin noppiita on vuodet on kintuistaan, vai alkaako sitä ihmmeinen tulla vanhetessa niin hittaaksi, että suapi noppeemmin kiinni?Joka tappauksessa, kyllä ei vuodenkiertoo kerkiä etes ylytä, kun se joulu taas makkoo sulkaaloota kainalossa sohvalla. Ja taas pitäs puurot keittee ja lahjoi miettii. Tänä vuonna tuntui erityisest, ett vuosi vaan humpsahti, eikä mittää oo taaskaan tehnä. Toisaalta eipä sitä suuria tarvihekkaa. Kun alkaa laskea pienii juttuja, mistä on tulunna hyvä miel, huommaa, että on tullukki tehtyy ihan valtavast. Tänävuon:Kyllä on hiihetty…

  • Minifarmarointi,  Yleinen

    Minifarmin marraskuu

    Minifarmin marraskuu pittee sisällään loskoo, lunta ja räntee. Mustuutta ja märkee. Kukkaan ei halluu ulukoilla ja ainoo, joka ulukoiloo on emä sekä koiran reppanat. Heillä ku ei sisävessamahollisuutta ole. Tasan ei käy onnenlahjat elläinmaailmassakkaan. Elläimiä ei tosissaan kiinnostele ulukoilla kun taivaalta tulloo joka suunnasta jotaki märkee. Mahollissuus ois. Kiinnostusta ei. Vuohityttäret tosin toimmii oivina pakkasvahteina. Uamulla kun aukassoo oven ja laskoo koirat ulos, rappuset, miksi siihen ei saa liritellä, niin jos kuulluu pien päkätys tervehys niin se meinoo, jot pakkasta on pikkusen. Ulos voipi suavustautuu. Jos mittää ei kuulu, niin tiijossa on vellikelit. Jokkaisella täytyisi olla oma pakkasvahtivuohi. Kanaset on kesän tauon jäläkeen päättänneet alakaa taas munimaan. Lähelle mäntiin jo…

  • Yleinen

    Mehustus

    Marraskuu kolokuttelloo ovella. On siis aika emäntiin sukeltoo kesäpäivviin muistoloihe. Tästäpä se kaikki alako. Kaunis kesäpäivä, marjat ja säilönnän sallaisuuvet. Piätös piästä kukkulalle korkeimmalle. Tiiättäkö minne? No tietennii sinne. Kymppikerhhoon. Myö olemma Korhoskan kanssa piättäneet piästä emäntiin Kymppikerhhoon. Se tiettää kuumija olosuhteita, hikisiä tuntija hellan iäressä ja loputan kahvin juontiin ja kuulumissiin vaihtoo. Myö aateltiin kertaryssäyksellä männä kohti iäretöntä ja sen yli ja otettiin haltuun lajeista vaarallisin. Mehustus. Aurinko hellii, kelpoo se emäntiin puskissa kellii. Uamuauringon sätteihen hivellessä villapipoloita suavuimme herukkataivasseen. Punaset, oikein kunnon kölliismarjat kuhtu poimijjii ja myöhän se kuhtu kuultiin. Tehtiin työtä käskettyy ja alettiin marjoja kerreemään kuulumissiin vaihon lomassa. Edellisiltana olimma suorittanneet mehustusmenoja laittamalla pullot kylypyyn. Puhttaus…

  • Emäntätaijjot,  Yleinen

    Sydänmaa – lapaset

    Neulotsie vai kudotsie? Toiset saattaa jopa tikittää. Korhoska neuloo, koska neulonta tapahuu neulepuikoilla. Kutominen taas tapahtuu kangaspuilla, eli mattoja kudotaan. Jokkainen tietty sua tehhä niinko tykkee, kuhan tekkee ja itellä on mukavvoo. Korhoska on aina ollunna kova neulomaan, erityisesti kirjoneuleet on kiehtona. Siitä hetkestä kun koulussa opetettiin kirjoneuletta, on tullunna suunniteltua vaikka minkänäköstä sukkaa ja lapasta. Vaikka netti ja lehet on täynnä uppeita ohjeita, tulloo harvoin tehtyä muijen ohjeella, sillä parastahan on suunnittelu. Ylleensä on piirretty ruutupaperin kulmaan esimerkki mallikerta ja alettu vaan suoraan neuloa sen kummempaa kokeilua. Niistä kokkeiluista on tullunna ihan pijettävvii, mutta kuitennii ylleensä semmosia, että ”ens kerralla kun tämän tekis toisin niin tulisipa kivempi”. Koskaan ei…

  • Minifarmarointi,  Yleinen

    Kuinka minusta tul minifarmari?

    Kuinka minusta tul minifarmari? Se läks haaveesta, työskennellä elläimiin kanssa. Männä kouluun opiskelemmaan. Hakemmaan viimein tutkinto kuulluisalta omalta alalta. Jospa se ois tällä kertoo se miun oikii oma ala. Koulunpenkkii on tullu kulutettuu semmosissa koululoissa, joissa kävin lähinnä evästämässä ja kahtelemassa kellon lyöntitahtii. Tahi kahtelin ikkunasta ulos. Ulos vappauteen. Liekö se ollu orastava kolomenkympinkriisi tahi jonkun ylemmän johatus. Kuitennii piällä ol loputon ahistus. Mikä miusta tulloo isona? Saisinko mie nyt viimein, kolomenkympin tienoilla ihe piättee, ihe kuunnella ihteen. Kuunnella mitä miun syvän sannoo. Mikä minusta isona tullee ja tulisko miusta onnellinen? Tätä mie halusin. Halusin viskata kaikkiin muihen oletukset vimmatulla viskasulla vesakkoon. Ennee en jaksa. Ketäpä se paljjoo kiinnostelloo, jos…

  • Leivonta,  Makkee,  Yleinen

    Kesän ensmäinen mustikka maistuu mummolalta.

    Marja-aika on saapunut. Nyt on se hetki. Tätä mie oon oottana. Olen valamis ottammaan synninpiästön. Kerräämään marjat, ja ihteni. Siitä hetkestä alkaan kun korkeimman mättään ylimmäinen varpu pilkottaa lumen alta, alkaa ämmä ootella marja-aikaa. Korhoskasta ei mittää marjastajjaa ole kasvatettu. Kovasti kyllä yritettiin, raahattiin mehtään läpi kesän sankko käessä. Vaan siihen se jäi, uhkailu, lahjonta eikä kiristys täyttäny sankkoa, maattiin veljien kanssa kivellä ja kitistiin. Tylsää on, täällä ei oo telkkaria, tulispa karhu ja söis. Mummon kanssa oli ainoostaan mukava käydä marjassa, mummo antoi pienen kipan, se täyteen ja sitten tekemään mustikkapiirakkaa. Kippa täyttyi nopeammin kuin kymmenen litran sankko ja palakintona oli leipominen, mummon kanssa. Mummo joutu sairaalaan mustikkakauven alulla.…

  • Emäntäretket,  Yleinen

    Mitenkä Korhoskasta tuli erästelijä.

    Päätin 22-vuotiaana, jotta miusta tullee erästelijä. En tarkkoon muista mistä se ajatus tuli piähän. Ehkä seurailin instarammissa liikaa retkeilykuvia. Tahi jostahin tuli mieleen se tunne, kun ähisten ja hikistellen ranttaat tädin luona Norjassa tunturimäkkee ylös samalla, kun 80-vuotias täti ohittaa siut, mutta piäset kuitenni päälle ja henkität syvvään vuonomaisemaa. Tai sitten kaipasin elämään jottahhii uutta rojektia. Tojennäkösesti nämä kaikki, sillä muistampa sen talaven kun olin vanahassa työpaikassa maaloomassa kulissija ja mietiskelin jotta millä tästähhii työilimapiiristä ikkään kerkkii pallauttuu vaikka on kahen kuukauven loma. Ja jossain siinä kahvetunnin ja lounnaan välissä oli piätetty, jotta Karhunkierroksella sitä pallauttuu. Minnuu eijjoo erästelijäksi kasvatettu. Suatto olla varhaisena aikan semmosta yritystä, vuan kun laps pelkäsi…

  • Leivonta,  Suolanen,  Yleinen

    Keskellä kessee

    Emännät toivottaa oikkein heläkkee keskikesän juhloo eli juhannusta eli jussukkoo. Olemma varustautunneet juhlinttaan, kuten kunnon emännän kuulluu. Raivosiivvous jäi nyt tekemäti mut ruokakauppa tul tyhjennettyy. Lisäks olemma varmistanneet, jot joka kylälle riittääp yks emäntä. Näin ollen Korhoska roilottelloo Nurmeksessa ja Turuska missäs muuallakkaa ku Kesälahella. Eihä se sieltä mihkää lähe vaikka pois vietäskii. Minifarmillahhii heitettää rukkaset naullaan ja lapio lepotillaan. Kesä on kiire aikoo ja talavella nukuttaa, vai miten se män. Juhannusta männään vastaanottammaan vein iäreen. Siellä se hermo ja emä lepevää. Ei piäse puuhastellemmaan ja rapsutellemmaan joka nurkkoo. Ja sitten niitä taikoja tehhään. Taianomanen juhannusyö, itikoita härree enempi ku laki sallii ja punkki roikelehtaa pitkin lahetta. Ai että. Juhannusyönä…