• Minifarmarointi,  Omavaraisuus

    Vuosipäivä ja elämän tuska

    Saatiin tänne itäsen Karjalanmaille lunta ja pakkasta! Voi ihanuutta. Sai kaivoo kaapista joka emännän ruunun eli karvahatun. Vielä kun kaivellaan essiin jokkaisen emännän unelma liikeväline eli tietennii potkuri niin kylläpä kelepoo hymyssä suin potkutella hiljassii kyläteitä. Tunnustan kyllä, että eilen jo kokkeilin avoautoo vastoovaa unelmavehettäni Eslaa mutta vielä oli liika vähän lunta. Töksähtel kivviin. Vaan on se niin kaunis ja ihana. Oma potkuri! Vuosipäivästä Huomasin ajatella, että meillä on Poppiksen kanssa vuosipäivä. Se oli varmasti yksi elämäni kummallisimmista päivistä, kun pihhaan kurvasi lehmänen. Vanhemmattii tulivat sitä ihmetellemmään, että tytär jatkaa suvun perinteitä. Kuultiinpa pihassa myös lause, joka jäi ikimuistoisesti mielleeni: Kyllä joka kylästä opettajia löytyy mutta lypsynalottajia harvemmin! Kyllä teki…

  • Emäntätaijjot,  Minifarmarointi,  Omavaraisuus

    Muinaismuistoemäntä ja pienkarja

    Harvoin tullee ihmeiskontaktija täällä. Oma pere on tiesti assii erikseen mutta perreen ulukopuolisia ihmeisiä tullee nähtyä vähän. Haastelennii sitten paljon elläimiin kanssa. Kerron säästä, tännää sattaa vaikka tolokkuvvaahan ne itehhii säätilan muutokset. Inkeri ol erräänä aamuna aivan järkyttyny, kun Ester losottel perä auki kun viimosta päivee. Inkeri on siis meijän tilikkutäkkikissa. Hiän näyttää niinku ois kerräilty tilikkupalaset yhteen ja niistä muojostuu vinkerän värinen kissityttö, jolla on kaiken lisäks oranssi irokeesi. Semmonen Ilontuoja Inkeri meillä assuu. Hiän raapustel sohvia ja häntä viuhu vinkeelä liikkeellä. Silimät ol ilikikuriset. Sannoin jotta nyt lähet navettaan tiältä sohvija raapustelemasta. Eihän hiän totelu. Kahto vain kujjeet mielessä minnuu. Sanoin koirille, jotta pittee varanna jos se kovin…

  • Emäntätaijjot,  Minifarmarointi

    Kuhtuhuuto

    Nyt en taas tiijä mistä sitä alottaisi. Sen piti olla tavallinen tiistaiaamu. Joka aamu navettaan männessä tulloo pelon sekasin tuntein kurkattuu onko poikiminen jo tapahtuna. Tietämättömille kerrottakkoon, jotta Poppis on emäelämän ensmäine lehmä ja poijittamisesta ei oo käytännön kokemusta lainkkaan. Mitä nyt ihe tullu par kertoo piästettyy uutta elämee omista sisuksista ulos, mut se on toinen juttu se ja siihen assiiseen emme palloo tämän kirjoituksen aikana. Voitte huokasta. Sinäkään aamuna ei olluna tapahtummii. Aloin siinä putsailemmaan karsinnoo ja tususin, jotta miten oot tuas saana tämän tämmösseen kunttoon, kun vasta eilen Risoton ja Rosollin kanssa vaihettiin puhtaat pehkut. Liekö siitä papatuksesta tuleva äitlehmä vimmastuna ja otti ja kävel ulos navetasta. Tuumasin,…