• Emäntätaijjot,  Minifarmarointi,  Suuntanaomavaraisuus

    Tilannekatsaus kessään

    Viime kuun yhteispostaukseen en ennättänä mutta nyt arvelin rutistoo ja ottoo ossaa aiheeseen kellarit ja säilöntä. Varotus tähän alakuun, että elä tuhloo aikaasi tämän tekstin parissa, jos käytännön vinkkejä ehit. Lähinnä jaarittelen meijän kesäkuulumissii. Mutta siis tässä kuussa suuntoomme katseen kellarriin. Se onnii oikein ajankohtainen aihe, sillä kalkkivellit pittäisi maakellarin seiniin sipasta niin saisimme vähäsen satomme suojaan talaveksi. Meillä on lapsivappaaviikonloppu tiijossa ja sehän tietää parisuheaikoo eli kellarin kalkihtemista. Kerron kuitennii päällimmäiset tuntemukset ensin. Kyllä mietin, jotta kenen idea se oli lähtee urku auki tähän omavaraistelutaistoon. Elukat ja kasvit ja kaiken uuen opettelu. On nimittäin työtä kerrakseen. Lypsyssä meillä ei ole tällä hetkellä kettään ja se tuntuu helepotukselta. Kaikilla mammoloilla…

  • Emäntätaijjot,  Minifarmarointi

    Haaveissa kasvukaus 2021

    Vuos 2021 enspäivii vietettää niin hyvä on kiäntee ajatukset tulevvaan kasvukautteen. Oon piässynnä mukkaan blogiporukkaan, #Suuntanaomavaraisuus, joten tässäpä tulloo ensmäine blogipäivitys sillä saralla. Istuiten nyt kiireemmäks aikoo, niin miepä kerron mistä kaik alako. Taustatietoina kerrottakkoon, jotta tukikohtana toimmii Karjalan kuppeet eli Pohjois-Karjala, Kesälahti ja ohjakssii pitelöö kolomekymppinen emäimmeinen. Omavarraistelutaustoo sen verran, jotta lapsukaisesta saakka on kulettu mehissä ja järvissä. Soilla ja töillä, niin se tunttuu ihan ihestään selevyyveltä, jotta marjat ja sienet käyvää mehästä ja juurekset kasvimualta. Kalat järvestä. Nämä taijot on semmonen pitävä pohja elämälle, jonka arvon ymmärtää vasta näköjjään tälleen jäläkikätteen. Nyt jos ihan juurta jaksain lähetään mylleemään, niin maalle muutettiin vuonna 2019. Samana vuonna mopo läks niin…