• Minifarmarointi

    Elämänlähteillä

    En oo juonu viinnii Wienissä enkä montoo pitkee kylymee Lyypekissä mutta lähevettä arjessa. Sitä oon juona. Meillä oli #suuntanaomavaraisuus bloggareiden kanssa helemikuun postausaihheena juominkit. Mitä kukkii juo, tekköö ihe ja sen semmossii märkijä asijoita. Myö olemma tosissaan lähevettä käyttäneet juomana nyt vuuen päivät. Oisko. Ihan en tarkalleen muista. Se on semmosta arjen luksusta. Makkee, pyörreen makunen, kirkas ja raikas läheves. Hivellöö makuhermoja piästä varpaisiin. (Huomooko laajasta makukuvvauksesta, jotta pitkäripasessa on tullunna lyhyt työura tehtyä.) Aluksi se lähevein rahtoominen ol pakkorako ja sitten ne veenhakureissut jäi tavaksi. Ja onhan se nyt kauhian hyvveekin ja kuulluu olennaisesti omalla kohalla tavotteeseen jiähä pois oravanpyörästä. Pihasta tosin löytyy myös kaivo mutta joku voima se…