• Emäntätaijjot,  Minifarmarointi,  Suuntanaomavaraisuus

    Tilannekatsaus kessään

    Viime kuun yhteispostaukseen en ennättänä mutta nyt arvelin rutistoo ja ottoo ossaa aiheeseen kellarit ja säilöntä. Varotus tähän alakuun, että elä tuhloo aikaasi tämän tekstin parissa, jos käytännön vinkkejä ehit. Lähinnä jaarittelen meijän kesäkuulumissii. Mutta siis tässä kuussa suuntoomme katseen kellarriin. Se onnii oikein ajankohtainen aihe, sillä kalkkivellit pittäisi maakellarin seiniin sipasta niin saisimme vähäsen satomme suojaan talaveksi. Meillä on lapsivappaaviikonloppu tiijossa ja sehän tietää parisuheaikoo eli kellarin kalkihtemista. Kerron kuitennii päällimmäiset tuntemukset ensin. Kyllä mietin, jotta kenen idea se oli lähtee urku auki tähän omavaraistelutaistoon. Elukat ja kasvit ja kaiken uuen opettelu. On nimittäin työtä kerrakseen. Lypsyssä meillä ei ole tällä hetkellä kettään ja se tuntuu helepotukselta. Kaikilla mammoloilla…

  • Emäntätaijjot,  Minifarmarointi,  Yleinen

    Omavaraisuuden tiellä

    Kevät se on koittana. Multapussija ja sormien syyhyttellyy on liikenteessä. Siemenpussit ehtiväinen jäläkikasvu leikkas auki jo hyvissä ajoin. Perriytyvvee on iätyshulluus. Välillä sitä tosin miettii, että täytyisikö sitä muuttua tolokun immeiseksi ja lopettaa tämä tämmönen haihattelu ja männä sinne kunnon immeisten töihen. Lopettaa siemennii näpräys ja muu omavarraishaihattelu elukoihen kanssa. Mutta kun ei. Kun on tälle omavaraisuuden tielle astuna niin poiskaan ei taija piästä. Tämä tuntuu omalta. Toisinnaan sitä tuumailoo, jotta voi kun ois saanu ellee siihen entisaikaan. Oisko tämmösestä elosta osannu nauttia silloin? Siihenpä ei tiijä vastausta kukkaan. Lissääntysmisassiit nostaa piätään. Iätys ja poikimisassiit nimittäin. Jos suunnattaan katse ensmäisenä kasviloihe niin nyt on se aika, kun täytyis alakoo laittoo…

  • Minifarmarointi

    Elämänlähteillä

    En oo juonu viinnii Wienissä enkä montoo pitkee kylymee Lyypekissä mutta lähevettä arjessa. Sitä oon juona. Meillä oli #suuntanaomavaraisuus bloggareiden kanssa helemikuun postausaihheena juominkit. Mitä kukkii juo, tekköö ihe ja sen semmossii märkijä asijoita. Myö olemma tosissaan lähevettä käyttäneet juomana nyt vuuen päivät. Oisko. Ihan en tarkalleen muista. Se on semmosta arjen luksusta. Makkee, pyörreen makunen, kirkas ja raikas läheves. Hivellöö makuhermoja piästä varpaisiin. (Huomooko laajasta makukuvvauksesta, jotta pitkäripasessa on tullunna lyhyt työura tehtyä.) Aluksi se lähevein rahtoominen ol pakkorako ja sitten ne veenhakureissut jäi tavaksi. Ja onhan se nyt kauhian hyvveekin ja kuulluu olennaisesti omalla kohalla tavotteeseen jiähä pois oravanpyörästä. Pihasta tosin löytyy myös kaivo mutta joku voima se…

  • Emäntätaijjot,  Minifarmarointi

    Haaveissa kasvukaus 2021

    Vuos 2021 enspäivii vietettää niin hyvä on kiäntee ajatukset tulevvaan kasvukautteen. Oon piässynnä mukkaan blogiporukkaan, #Suuntanaomavaraisuus, joten tässäpä tulloo ensmäine blogipäivitys sillä saralla. Istuiten nyt kiireemmäks aikoo, niin miepä kerron mistä kaik alako. Taustatietoina kerrottakkoon, jotta tukikohtana toimmii Karjalan kuppeet eli Pohjois-Karjala, Kesälahti ja ohjakssii pitelöö kolomekymppinen emäimmeinen. Omavarraistelutaustoo sen verran, jotta lapsukaisesta saakka on kulettu mehissä ja järvissä. Soilla ja töillä, niin se tunttuu ihan ihestään selevyyveltä, jotta marjat ja sienet käyvää mehästä ja juurekset kasvimualta. Kalat järvestä. Nämä taijot on semmonen pitävä pohja elämälle, jonka arvon ymmärtää vasta näköjjään tälleen jäläkikätteen. Nyt jos ihan juurta jaksain lähetään mylleemään, niin maalle muutettiin vuonna 2019. Samana vuonna mopo läks niin…