• Leivonta,  Suolanen,  Yleinen

    Keskellä kessee

    Emännät toivottaa oikkein heläkkee keskikesän juhloo eli juhannusta eli jussukkoo. Olemma varustautunneet juhlinttaan, kuten kunnon emännän kuulluu. Raivosiivvous jäi nyt tekemäti mut ruokakauppa tul tyhjennettyy. Lisäks olemma varmistanneet, jot joka kylälle riittääp yks emäntä. Näin ollen Korhoska roilottelloo Nurmeksessa ja Turuska missäs muuallakkaa ku Kesälahella. Eihä se sieltä mihkää lähe vaikka pois vietäskii. Minifarmillahhii heitettää rukkaset naullaan ja lapio lepotillaan. Kesä on kiire aikoo ja talavella nukuttaa, vai miten se män. Juhannusta männään vastaanottammaan vein iäreen. Siellä se hermo ja emä lepevää. Ei piäse puuhastellemmaan ja rapsutellemmaan joka nurkkoo. Ja sitten niitä taikoja tehhään. Taianomanen juhannusyö, itikoita härree enempi ku laki sallii ja punkki roikelehtaa pitkin lahetta. Ai että. Juhannusyönä…

  • Leivonta,  Lutteeton,  Suolanen,  Yleinen

    Sultsinat

    Karjalaisseen herkkurunssiin tahikka millekkävuan ruokahetkelle kuulluut sultsiinat. Sultsiinat ovat karjalanpiirakkakakkaroista valamistettu herkku, pulikoijjut ohkaset piirakkapohijat paistellaan hellanlevyllä tahikka pannulla ja voijellaan voilla, piälle levitellään mannapuurroo ja kiärästöön rullalle. Sultsiinat oli entisajan aikakäsityksen mukkoon noppee tehhä kun leivinuunnii ei niinkkee tarvinna lämmäyttee. Perintteisest emäntä on paistana kakkarat hellanlevyllä perhheen ja vieraijen varttoossa pöyvässä. Emäntä kanttoo voijellun kakkaratornin pöyvän piähän ja alkkoo täyttöö pohjjii lämpimällä mannapuurolla, taittelloo sultsiinoiks ja ojenttoo suorroon syöjän lautasel. Sultsiinat onnii parraita suorroon paistettun ja lämpimän. Maestuiskos sultsiina? Lämmintä ruiskuorta ja mannapuurroon suupielet ja sormet valluu voit, onkos paremppoo? Korhosen ämmää kävi sultsiinan tejos opettammaa tuttu karjalanmummo joka näit on anoppinsa opissa vuossii pyörräytellynnä. Tarvihet: Karjalanpiirakkotaikinnoo, ohjjeen löyvät…

  • Leivonta,  Suolanen

    Sulhaspiiraat eli keitinpiiraat

    Mitenkäs ennestään kerrottiin, kuka vävyksi talloon kelppoo, no piirakoil tietyst! Mielluiselle vävykokelaalle aito karjalan emäntä pyörräytti sulhaspiirraat kun hää tuli talon tyätärtä omaksseen lirkuttelemmaan. Perä-Kuohatin Ilpolle ja Jaskalille ja muille kenokehveleille piirakkoo ei tarjjoiltu: jos talon emäntä ei riiuttelumatkalla alkana piirakkoo viäntämmöön, tiesi kosiomies lähttee kottiinsa aikamiespoikan elelemmään. Sulhaspiirraat eli keitinpiirraat olivat noppeenpia tehhä kuin perintteiset piirakat, sillä niijen valamistukseen ei tarvihe leivinuunnii lämmäyttää. Hellalla rasvassa keitettävät piirraat sopivat siksnääs yllätysvierraitten kestihtämisseen. Tosin ennesvanhhoon aika olihhi ainnoo mistä ei ollu pulloo, nykyajan kiirreessä kyllä nämähhii oman aikansa ottoo. Vuan niin on maukasta ja rapsokkoo jotta hyvästi kannattoo tehhä. Sulhaspiirakka elikkä keitinpiirakka koostuu karjalanpiirakka taikinasta minkä välissä on puurroo, perintteisesti ohrroo,…

  • Leivonta,  Lutteeton,  Suolanen

    Piimäjuusto

    Piimäjuusto on ollunna savolaisen pitöpöyvän ehoton juhlaherkku. Karjalaisessa keittijössä juustoi ei tunnettu, maetotuotteet hapatettiin piimäksi tahikka rahkaksi, vuan nuapurissa savonmualla jo piimäjuusto teko taijettiin. Tässäpä perintteinen piimäjuuston ohje. PIIMÄJUUSTO 3 litroo maettoo3 munnoo1 litra piimmöösuolloomunnaa voitelluun Tieppä tälviisii: Kuumenna maettoo koko ajan sekotellen kiehumispistteesseen suakka. Sekota munat piimmeen ja kaaja sejos maittoon koko ajan sekotellen. Sejoksen annettaan juoksettuu hellan reunalla raahassa, lissee suolloo. Kuhan on aikasa asettuna niin nostele juustomassa juustomuattiin tahikka harsotettuun sihvillään valummaa. Annettaan tahhiintuu yön yli jiäkuapissa. Piimäjuusto perintteisesti vielä paistettaan uunissa, vuan eijjoo pakko jos tykkee pehmmeemmästä. Jos halluutta paistoo niin kellauta juusto leivinpaperin piälle uunipellille ja voitele munalla. Paista 225 asteisessa uunissa jahka on kullanruskee.…

  • Leivonta,  Suolanen

    Savolaenen Kalarulla

    Tässäpä maanijo ohije savonmuolta, savolaenen kiäretorttu elikkä kalarulla. Soppii hyvästi kutsuille, kinkereille ja paremppaan päivvään, jos halluu pröystäillä taijjoillaan tahikka muutonka herkutella. Hyvä myöskii nuarison suasimalle runssille, se on semmonen kun lorvittaan sänkyssä puolleenpäivvään ja sitten syyvvään aamijainen ja lounas yhessä ja ollaan niin kauhheen muojikkaita. SAVOLAENEN KALARULLA Kuoritaikina 2 dl vettänoin 4 dl ruisjauhhoonoin 2 dl vehnäjauhhoo1 dl öljjyy tahikka 50 rammoo voita1 tl suolloo Täyte 600 rammoo kalloo filleenä2 dl rikottui ohjasuurimoit tahikka puuroriissii1 paketti pekonnii2 sipulliitilliä puoli ruukkuasuolloopippurriimehän makusta maustesejosta Tieppä tälviisii: Sekota taikinan ainneet keskennään monitoimikonneessa tahikka taikinakoukuilla tahikka käsin. Laita peitettynä kylmmään tekkeytymmää tunniksi pariksi.Täytettä varten keitä riisit tahikka ryynit pakkauksen ohjjeen mukkoon, kuullota sipuleita.…

  • Ruuvanlaitto

    Perinteinen Pohjois-Karjalainen Majavapata

    Huhtikuu on ollunna majavastuskautta. Nyt on emännillä uuvet kirkkopuuhkat millä pörhistellä ja isäntäkkii on suana uuvet majavatallukkaat tahikka rukkaset. Lihasta tehheen hyvät pataruuvat, majava tykkee lilluskii liemessä, varsinnii kermasessa. Tämän perintteisen Pohjois-Karjalaisen majavapotin ohjjeen Korhosen ämmi on suana Surnulan rouvalt, hään kyökissä jokkainen elläin sua viimeset hetket uiskennella lämpösessä kermaliemessä, arvonen loppu jos loppu on tultava. Monet pittee majavvoo tuhoelläimenä ja lihhoo pahanmakusena tahikka muuton huonona. Metästeevät kuitennii kun pilloovat hyvät marjamaat padoillaan ja syövät perintökoivikon. Rajaseuvulla on kuitennii totuttu hyövyntämmää kaikki, mittee ee kannata hukkoon heittöö. Korhoska on ainahhii sitä mieltä jotta jos jotahhi metästää, niin sen verron pittee luonttoo ja elämmöö kunnijoittaa jotta sitte syöpi sen mitä suapi,…